Huomioithan, että tämän artikkelikatsauksen on kirjoittanut täysin maallikko ja mitkään tekstissä annetut suositukset eivät ole minun suosituksiani, vaan olen merkinnyt niihin lähteet. Toivon, että tarkastelet näitä lähteitä kriittisesti ja pohdit itse tai kysyt lääkäriltäsi ovatko ne uskottavia. Lisäksi olen kertonut omista kokemuksistani, mutta suhtauduthan niihin kuten täytyykin: yhden ihmisen subjektiivisiin kokemuksiin, joista ei voi tehdä yleistyksiä. Jos sinulla on pitkäaikaissairauksia tai säännöllinen lääkitys, täytyy ristivaikutusten riski aina varmistaa lääkäriltä tai muusta luotettavasti lähteestä, kuten lääkkeiden tuoteselosteesta tai apteekista.
Rauta on elintärkeä kivennäisaine, jota esiintyy huomattavia määriä mm. maaperässä. Raudanpuute on kuitenkin yleisin diagnosoitu ravintoainepuute maailmanlaajuisesti ja pääasiallisen ihmisillä tavattava puute Euroopassa.1 Päädyin tutkimaan raudan ja migreenin välistä yhteyttä lukijalta saadun vinkin perusteella, sillä kumma kyllä, rautaa ei mainita yhdessäkään lukemassani migreenikirjassa (olen lukenut kymmenkunta), ei edes uusimmassa, tunnetun migreenilääkäri Alexander Mauskopin alkuvuodesta 2021 julkaistussa teoksessa2. Minut tämä herätti pohtimaan olisiko jotain näin keskeistä voinut jäädä tutkimatta? Koska huomattavaa osaa vitamiineista ja kivennäisaineista on kuitenkin tutkittu migreeniin liittyen, mietin, että onko kyse vain siitä, ettei tutkimuksissa ole löytynyt tilastollisesti merkittävää yhteyttä? Päätin ottaa selvää.
Rautatasoja tutkitaan kahdella tapaa: mittaamalla hemoglobiinia ja/tai ferritiiniä. Hemoglobiini kuvaa veren punasoluissa olevan raudan määrää, kun taas ferritiini kehoon varastoituneen raudan määrää.1 Alhainen hemoglobiini tarkoittaa anemiaa, jonka oireita ovat mm. väsymys, hengenahdistus ja huimaus. Anemia voi johtua raudanpuutteesta, jolloin puhutaan raudanpuuteanemista, mutta anemiaa voivat aiheuttaa myös mm. B12-vitaamiin ja foolihapon puutos sekä runsas verenvuoto. Olen kirjoittanut B12-vitamiinin ja foolihapon yhteydestä migreeniin jo aikaisemmin. Ferritiini kuvaa kehoon varastoituneen raudan tasoa. Jos ferritiini on alhainen ilman alhaista hemoglobiinia, puhutaan raudanpuutteesta ilman anemiaa.3 Ilmiön merkittävyys on puhututtanut mediassa ja Suomessa ainakin osa lääkäreistä tuntuu pitävän alhaisia varastoraudan tasoja turhana vouhotuksena, kuten tästä YLEn artikkelista käy ilmi. Kuitenkin esimerkiksi Lääkäriliiton julkaisema Potilaan Lääkärilehti (joka sisältää koosteita varsinaisen Lääkärilehden artikkeleista) on kirjoittanut jo muutama vuosi sitten, että raudanpuutteesta kärsii jopa 20 % naisista ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla raudansaanti jää alle suositusten. Artikkelin mukaan myös raudanpuutetta ilman anemiaa tulisi hoitaa, ensisijaisesti suunkautta otettavilla rautavalmisteilla.4
Tutkimustuloksia migreenistä ja raudasta on tehty lähinnä raudanpuuteanemiaan liittyen:
- Vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa5 huomattiin raudanpuuteanemia olevan huomattavasti yleisempää naisilla, joiden migreeni liittyi kuukautisiin (joko täysin tai yhtenä tekijänä). Tutkijat esittivät raudanpuutteen olevan mahdollinen tekijä migreenikohtauksen laukeamisessa. Samaan johtopäätökseen tuli vuonna 2016 julkaistu tutkimus6: raudanpuuteanemia oli yleisempää naisilla, joiden migreeni liittyi kuukautisiin.
- Toisessa vuoden 2016 tutkimuksessa löydettiin yhteys raudanpuuteanemian ja migreenikohtausten määrän välille: raudanpuuteanemiasta kärsivillä oli muita migreenikkoja enemmän migreenikohtauksa7.
- Kolmannessa vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa8 hoidettiin 5–15-vuotiaita migreenistä kärsiviä rautasulfaatilla (4 mg/kg/päivä) yhdessä estolääkkeen kanssa kolmen kuukauden. Tutkimuksessa huomattiin, että raudanpuute lisäsi migreenikohtausten määrää ja voimakkuutta. Lisäksi todettiin rautasulfaatin olevan turvallinen ja tehokas migreenin estohoidossa.
- Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa9 löydettiin yhteys raudanpuuteanemian ja migreenistä kärsimisen välillä naisilla. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei löydetty. Tutkijat ehdottivat tulosten perusteella, että lisäravinnerauta voi olla tehokas migreenin estolääke naismigreenikoilla, joilla on raudanpuuteanemia.
Raudanpuutteen ja migreenin yhteydestä siis todella on puoltavaa tutkimusnäyttöä – se on vain ilmeisesti niin uutta, ettei se ole päätynyt vielä migreenikirjoihin. Toki tutkimusten määräkin on vielä vähäinen eikä yksikään tutkimus ollut rautavalmistetta testaava kakkoissokkotutkimus. Toisaalta Migreenin Käypä Hoito -suosituksen liitteeseen (2008)10 on nostettu B12-vitamiini vain yhdellä viittauksella avoimeen tutkimukseen. Itse uskon (ja toivon), että lähivuosina saamme sekä enemmän että laadukkaampia tutkimustuloksia migreenin ja raudanpuutteen yhteydestä, sillä nämä ensimmäiset tutkimustulokset ovat lupaavia, erityisesti naisille, joiden migreeni liittyy kokonaan tai osittain kuukautisiin. Tätä ei kenenkään tietenkään tarvitse jäädä odottamaan, sillä omat rautatasot on helppo selvittää esimerkiksi yksityisten lääkäriasemien tarjoamien verikokeiden kautta. Normaalin hemoglobiinin alaraja on miehillä 134 ja naisilla 117 g/l3, kun taas ferritiinin osalta alarajana pidetään noin 30 µg/l4.
Koska tutkimukset ovat alustavia, niissä ei ole juurikaan spekuloitu mikä voisi olla raudan ja migreenin välinen yhteys. Yleisesti raudalla tiedetään olevan tärkeä rooli aineenvaihdunnassa ja se toimii katalyyttina monille prosesseille. Sillä on todella keskeinen rooli hapen kuljettamisessa soluille, minkä lisäksi se osallistuu kehon polttoaineiden (proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit) hapettamiseen tarvittavan energian tuottamiseen.1 Käypä Hoito -suositusten liitteessä10 olevien mainintojen yhteydessä riboflaviinin ja ubikinonin toimintamekanismin epäillään liittyvän solujen energia-aineenvaihduntaan, jossa siis myös raudalla on rooli – ehkäpä yhteys voisi liittyä tähän? Toivottavasti tulevaisuuden tutkimukset avaavat tarkemmin myös mahdollista toimintamekanismia raudan ja migreenin välillä.
Lähteet:
1 Susan A. Lanham-New, Thomas R. Hill, Alison M. Gallagher, Hester H. Vorster. 2020. Introduction to Human Nutrition. John Wiley & Sons, Incorporated. 3. painos. ISBN: 9781119477013.
2 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.
3 Jonna Salonen. 22.10.2020. Anemia (alhainen hemoglobiini). Lääkärikirja Duodecim. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00006. Viitattu: 10.5.2021.
4 Freja Ebeling, Marjatta Sinisalo, Marjaana Säily, Tom Widenius, Taru Kuittinen, Maija Itälä-Remes, Kari Remes. 28.2.2019. Raudanpuute ilman anemiaa – miten ferritiiniarvoa tulkitaan? Potilaan Lääkärilehti. Saatavissa: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/raudanpuute-ilman-anemiaa-ndash-miten-ferritiiniarvoa-tulkitaan/. Viitattu: 10.5.2021.
5 Vlasta Vuković-Cvetković, Davor Plavec, Arijana Lovrencić-Huzjan, Ivana Galinović, Vesna Serić, Vida Demarin. 2010. Is iron deficiency anemia related to menstrual migraine? Post hoc analysis of an observational study evaluating clinical charac-teristics of patients with menstrual migraine. Acta Clin Croat. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21830449/
6 Selen Gür-Özmen, Ruhan Karahan-Özcan. 2016. Iron Deficiency Anemia Is Associated with Menstrual Migraine: A Case-Control Study. Pain Med. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26814264/
7 Gülsüm Emel Pamuk, Mehmet Şerif Top, Mehmet Şevki Uyanık, Hilal Köker, Mustafa Akker, Recep Ak, Ömer Atalay Yürekli, Yahya Çelik. 2016. Is iron-deficiency anemia associated with migraine? Is there a role for anxiety and depression? Wien Klin Wochenschr. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25854909/
8 R Fallah, S Zare Bidoki, M Ordooei. 2016. Evaluation Efficacy of Ferrous Sulfate Therapy on Headaches of 5-15 Years Old Iron Deficient Children with Migraine. Iran J Ped Hematol Oncol. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27222700/
9 Ali Tayyebi, Maryam Poursadeghfard, Masoumeh Nazeri, Tahereh Pousadeghfard. 2019. Is There Any Correlation between Migraine Attacks and Iron Deficiency Anemia? A Case-Control Study. Int J Hematol Oncol Stem Cell Res. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31649807/
10 Erkki Säkö. 27.8.2008. Käypä hoito: Migreeni. Lisätietoa aiheesta: Vitamiinit, hivenaineet ja rohdoskasvit sekä homeopaattiset valmisteet. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nix01215. Viitattu: 10.5.2021.