Kirja-arvostelu: How I got rid of my migraine headaches in 30 days with aroma-conditioning

Tällä kertaa kirja-arvostelussa on hieman erilaisen lähestymistavan kirja. Vuonna 2009 julkaistu teos1 kertoo kirjoittajan, Kalin Nacheffin, matkasta kohti lääkevapaata elämää hyödyntäen käyttäytymispsykologian oppeja sekä aromaterapiaa. Myönnän, että pyörittelin kirjan nimelle pitkään silmiäni eikä se sattunut ostoskoriini ensimmäisten joukossa. Kun sitten lopulta päätin antaa kirjalle mahdollisuuden, ymmärsin aika nopeasti mistä oli kyse. Jos muistat psykologian tunneilta Pavlovin koirat, tiedät mistä kirja kertoo.

Ivan Pavlov oli 1800-luvulla syntynyt tutkija, joka ehdollisti koiria niin, että aina antaessaan heille ruokaa, hän soitti kelloa. Pian kävikin niin, että pelkän kellon äänen kuullessaan koirat alkoivat kuolata – he siis odottivat äänen perusteella saavansa ruokaa. Psykologian termein, he olivat ehdollistuneet. Kirjan kirjoittanut Kalin Nacheff oli psykologian opiskelija, kun hän alkoi pohtia voisiko migreenilääkkeen vaikutus vastaavalla tavalla ehdollistua johonkin muuhun, kuten esimerkiksi voimakastuoksuiseen eteeriseen öljyyn. Hän testasi asiaa itsellään ja kirja kertookin pitkälti hänen kokemuksistaan ja matkasta kohti lääkevapaata elämää.

Kirjan alkupuolella Nacheff esittelee lyhyesti eri päänsäryn tyyppejä sekä migreenin ominaispiirteitä. Tämän jälkeen hän siirtyy kertomaan omaa tarinaansa: kuinka hän tuli ajatelleeksi ehdollistumisen kokeilua ja kuinka hänen kokeilunsa käytännössä eteni. Hän esimerkiksi joutui kokeilemaan olisiko ehdollistuminen jo tapahtunut osittain vahingossa, sillä hänen lääkkeensä olivat päässeet loppumaan. Vähän vastaavasti hän joutui myöhemmin testaamaan kuinka, suuri merkitys eteerisen öljyn tuoksulla todella oli vai riittäisikö syvään hengittämiseen keskittyminen ja veden sively nenän alle öljyn sijaan.

Oman tarinansa kertomisen jälkeen kirjassa annetaan ohjeet menetelmän, aroma-ehdollistumisen, kokeilemiseen. Sen perusperiaatteet ovat hyvin yksinkertaiset:

  • Kohtauslääke otetaan aina heti migreenin ensioireisiin. Heti lääkkeen oton jälkeen hengitetään itse valittua eteeristä öljyä (esim. piparminttu) pullon suusta. Muutama tippa laitetaan myös sierainten alapuolelle, jotta haju säilyy jonkin aikaa.
  • Öljyä ei saa haistella ilman lääkkeen ottoa, eikä lääkettä ottaa ilman öljyn haistelua.
  • Näin tarvitsee tehdä arviolta 15–20 kertaa, jonka jälkeen voi kokeilla, onko ehdollistuminen tapahtunut. Kokeilu tehdään jättämällä kohtauslääke ottamatta, mutta eteeristä öljyä hengitetään kuten aikaisemminkin tähän asti kohtauksen ensioireisiin. Jos ehdollistuminen on tapahtunut, pelkkä eteerinen öljy pysäyttää migreenikohtauksen.
  • Nacheffin kohdalla ehdollistava vaikutus kesti lähes vuoden. Tämän jälkeen hän huomasi, ettei vaikutus ollut enää yhtä hyvä ja hänen täytyi ottaa myös kohtauslääke eteerisen öljyn hengittelyn lisäksi. Tällä kertaa riitti, että hän otti kohtauslääkkeen ja hengitteli eteeristä öljyä yhtäaikaisesti vain 6 kertaa ja ehdollistuminen oli taas tapahtunut.

Nacheffin mukaan hänen menetelmänsä onnistunut kokeilu edellyttää neljää asiaa:

  • Käytössäsi on toimiva kohtauslääke.
  • Valittava eteerinen öljy, tai mikä tahansa muu voimakas aistiärsyke (vaikka vilkkuva valo), on itselle suhteellisen tuntematon eikä sille voi altistua tahattomasti.
  • Lääkkeenotto ja valittu keino paritetaan aina joka kohtaukseen eikä niitä oteta kohtausten ulkopuolella.
  • Asenteesi ehdollistumista kohtaan on positiivinen.

Kirjan loppuosassa Nacheff käy vielä läpi, miksi hänen menetelmänsä ja itsellään tekemänsä kokeet ovat tieteellisesti päteviä. Tämä osio lienee kirjoitettu lääkäreitä tai tutkijoita varten, sillä minusta se migreenikko-lukijana tuntuivat kovin turhalta. Yleisesti ottaen Nacheffin kirjan sisällön olisi saanut tiivistettyä 100 sivun sijaan huomattavasti tiiviimmäksi – tai vaihtoehtoisesti hän olisi voinut kuvata käyttäytymispsykologiaa ja sen teorioita ja tutkimustuloksia huomattavasti syvällisemmin.

Kirjassa olevan toiston sekä omasta mielestäni turhien osioiden lisäksi kirjassa oli muutamia kohtia, jotka saivat minut kohottelemaan kulmiani. Nacheff kertoi kärsivänsä kohtauksista 4–5 kertaa viikossa, ja silti hoiti niitä vain kohtauslääkkeillä. Tämä ei vastaa oikeastaan kenenkään migreenilääkärin kirjoissa esiintyviä suosituksia kohtauslääkkeiden käytöstä2. Lisäksi hän kertoo, että hän edelleen tuntee kohtauksen alkavan 4–5 kertaa viikossa, mutta hän saa ne aina pysäytettyä hengittämällä piparminttuöljyä. Hän ei siis ole saanut menetelmällään apua migreenikohtausten esiintyvyystiheyteen, vaan ainoastaan löytänyt lääkintätavan, jonka sivuvaikutukset ovat aikaisempaa pienemmät.

Kirja on lyhyt ja mielestäni helppolukuista englantia, joten sen kyllä lukee nopeasti ja suositan sitä, jos menetelmää haluaa kokeilla (oman versioni kirjasta tilasin Adlibrikseltä). Päätin antaa kirjalle arvosanaksi 3/5. Näinkin korkean siksi, että ehdollistuminen on ihan oikea psykologinen ilmiö, enkä ollenkaan epäile, etteikö kirjassa kuvan kaltainen ehdollistuminen olisi mahdollista ainakin osalle migreenikkoja. Menetelmän vaatimus toimivasta kohtauslääkkeestä karsinee osan halukkaista yrittäjistä pois. Itseäni menetelmässä kuitenkin häiritsi eniten se, ettei menetelmä lopulta vähentänyt Nacheffin kohtauksia ollenkaan.

Eteeristen öljyjen hengittäminen kohtauslääkkeiden oton yhteydessä on kirjoittajan mukaan turvallista (ja myös monien tutkijoiden mielestä, kts. erillinen postaukseni eteerisistä öljyistä), joten kokeilemalla ei varmaankaan menetä yhtään mitään muuta kuin öljypullon hinnan. Toki jokaisen on varmaan hyvä myös pohtia sitä mahdollisuutta ja omaa riskinsietoa, jos ehdollistumista ei tapahdukaan ja kohtauslääkkeen ottamatta jättäminen johtaa siihen, että kohtauksen joutuu kärsimään.

Lähteet: 

1 Kalin Nacheff. 2009. How I got rid of migraine headache in 30 days with aroma-conditioning. ISBN: 978-1450566605. 

2 kts. Migreenilääkäreiden Carolyn Bernstein ja Alexander Mauskop kirjat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.