Suolatesti migreenikohtauksen pysäyttämiseen

Törmäsin ensimmäisen kerran suolatestiin selaillessani englanninkielisiä YouTube-videoita migreenistä ja löysin alla olevan videon. Siinä kiropraktikko Eric Berg, joka videon esittelytekstissä kertoo olevansa vähähiilihydraattista ruokavaliota suosittava ravintoneuvoja1, kertoo tutkimustuloksista, joiden mukaan migreenin ja suolan syönnin välillä on käänteinen riippuvuus: tämä tarkoittaa, että henkilöillä, jotka söivät enemmän suolaa, oli vähemmän migreenikohtauksia. Kiinnostuin tästä tiedosta ja kaivoin tutustuttavaksi alkuperäisen tutkimuksen. Se on julkaistu vuonna 2016 ja siinä tutkittiin yli 8 000 migreenikon suolakulutusta2. Tiedot poimittiin vuosien 1999–2014 Yhdysvaltain kansallisen terveys- ja ravintokyselyn tuloksista ja ne perustuivat vastaajien antamiin tietoihin. Videolla Berg suosittaa tähän tutkimukseen vedoten, että suolan syöntimäärän kasvattaminen voi olla hyödyllistä migreenikoille, minkä lisäksi migreenikohtaus voi olla estettävissä laittamalla hieman suolaa kielen alle migreenin ennakko-oireiden ilmaantuessa. Jos suola tuntuu helpottavan, sitä kannattaa ottaa lisää, esimerkiksi sotkemalla 1/8 teelusikkaa vesilasiin vettä, minkä lisäksi suolan määrää jokapäiväisessä ruokavaliossa kannattaa kasvattaa kaksinkertaiseksi suosituksiin nähden. Syynä suolan toimivuudelle Berg pitää migreenikoilla todettua kaliumkanavien erilaista toimintaa3.

Hyvin pian tämän videon jälkeen törmäsin suolatestiin Angela Stantonin kirjassa Fighting the migraine epidemic complete guide how to treat and prevent migraines without medications4. Koska kirja on julkaistu 2017 ja video 2020, Stanton on todennäköisesti suolatestin alkuperäinen keksijä. Hänen lähestymistapansa on myös huomattavasti kokonaisvaltaisempi kuin Bergin videolla kuvaama lähestymistapa ja hän antaa myös ohjeet tilanteessa, jossa suola ei lähde helpottamaan oireita. Tällöin kyse on Stantonin mukaan joko kaliumin puutteesta (syö kaliumpitoista ruokaa), veden puutteesta (juo vettä) tai kaikkien elektrolyyttien puutteesta (syö esimerkiksi lihaa ja suolaa se). Stanton yrittää kuvata myös sitä miltä oireiden helpottuminen voi tuntua ja mainitsee korvien rusahtelun, joka tapahtuu ainakin minulle lähes joka kerta kun kyse on natriumin puutteesta. Tarkemmin Stantonin ajatuksiin migreenin syntymekanismista voi tutustua tekemässäni kirja-arvostelussa.

Bergin mukaan suolanpuutos voi johtua mm. liian vähäisestä suolanmäärästä ruoassa, ripulista tai oksentelusta, liiasta veden juonnista, vahvasta hikoilusta, veren menetyksestä (esim. kuukautiset), palovammasta, nestettä poistavista lääkkeistä tai ruokavalion korkeasta hiilihydraattipitoisuudesta, joka sitoo kehon natriumia, jolloin se ei ole enää vapaasti hermosolujen käytettävissä.  

Oma kokemukseni suolatestistä on, että se toimii äärimmäisen hyvin ennakko-oireisiin tai viimeistään auraoireisiin otettuna, mutta ei juurikaan auta enää kipuvaiheessa. Tämä voisi johtua siitä, että kipuvaiheessa verisuonet ovat jo turvonneet ja vaikka suolan avulla saataisiin tasapainotettu hermoston toimintaa, ovat verisuonet jo ns. ”ottaneet osuman”. Jos näin on, tarkoittaisi se myös sitä, että suolatestistä tuskin on apua lääkepäänsärkyyn, joka johtuu samasta mekanismista: useat migreenilääkkeet supistavat verisuonia ja lääkkeen vaikutuksen lakatessa, suonen seinämät turpoavat alkutilannetta paksummiksi, mikä johtaa kipureaktioon.5 Tämä on kuitenkin täysin omaa spekulaatiotani ja perustuu ainoastaan omiin kokemuksiini suolatestin käytöstä.

Jos sinulla on hankaluuksia tunnistaa omia ennakko-oireitasi, tsekkaa muutama viikko sitten tekemäni postaus migreenin eri vaiheista ja niihin liittyvistä oireista. Erityisesti ennakko-oireiden kirjo on todella laaja ja esimerkiksi muistakin syistä johtuvat haukottelu, väsymys, makeanhimo, energiapuuska tai paineen tunne niskassa voivat jäädä tunnistamatta juuri migreenioireiksi ennen kuin on liian myöhäistä.

Oletko sinä kokeillut suolatestiä?

Lähteet:

1 Eric Berg. Use More Salt to Fix Migraines. Video. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=ejcU_Iw-qdI

2 Janice M. Pogoda, Noah B. Gross, Xianghong Arakaki, Alfred N. Fonteh, Robert P. Cowan, Michael G. Harrington. 2016. Severe Headache or Migraine History Is Inversely Correlated With Dietary Sodium Intake: NHANES 1999–2004. Headache. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4836999/

3 Mohammad Al-Mahdi Al-Karagholi, Jakob Møller Hansen, Johanne Severinsen, Inger Jansen-Olesen, Messoud Ashinacorresponding. 2017. The KATP channel in migraine pathophysiology: a novel therapeutic target for migraine. J Headache Pain. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5567577/

4 Angela A. Stanton. 2017. Fighting the migraine epidemic: Complete guide how to treat & prevent migraines without medications. CreateSpace Independent Publishing Platfrom. ISBN-13: 9781546976370.

5 David Buchholz. 2002. Heal your headache. Workman Publishing Company, Ins. ISBN: 978-0-7611-2566-2.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.