Natrium-kalium-tasapainoteoria migreenin synnystä

Huomioithan, että tämän esittelyn on kirjoittanut täysin maallikko ja mitkään tekstissä annetut suositukset eivät ole minun suosituksiani, vaan olen merkinnyt niihin lähteet. Toivon, että tarkastelet näitä lähteitä kriittisesti ja pohdit itse tai kysyt lääkäriltäsi ovatko ne uskottavia. Lisäksi olen kertonut omista kokemuksistani, mutta suhtauduthan niihin kuten täytyykin: yhden ihmisen subjektiivisiin kokemuksiin, joista ei voi tehdä yleistyksiä. Jos sinulla on pitkäaikaissairauksia tai säännöllinen lääkitys, täytyy mahdollisten ristivaikutusten riski aina varmistaa lääkäriltä tai muusta luotettavasti lähteestä, kuten lääkkeiden tuoteselosteesta tai apteekista.

Natrium-kalium-tasapainoteoria on yhdysvaltalaisen Angela Stantonin kehittämä teoria siitä, että migreenikohtaus johtuu hermosolujen natriumin ja kaliumin välisestä epätasapainotilasta. Olen sivunnut teoriaa aikaisemmin Stantonin kirjasta tekemässäni arvostelussa. Tässä postauksessa syvennyn tarkemmin teoriapuoleen sekä avaan yleisiä teorian mukaisia hoitoperiaatteita. Palaan myöhemmissä kirjoituksissa siihen, miten itse hyödynnän teorian oppeja. Stantonin kirjan¹ lisäksi olen käyttänyt lähteenä hänen Nutrition Networkin Neurologian kurssilla esittämää luentosarjaa². Lisäksi olen viitannut muutamiin yksittäisiin tieteellisiin tutkimuksiin sekä migreenikirjoihin.

Teorian taustalla ovat hermosolujen viestinnän toimintaperiaatteet

Jos hermosolujen viestinnän periaatteet eivät ole ennestään tuttuja tai biologian peruskurssista on jo vierähtänyt aikaa, suosittelen lukemaan aikaisemmin tekemäni postauksen hermosolujen viestinnästä. Lyhyenä ja yksinkertaistettuna hermosolujen viestinnän perusperiaatteena on, että viestit kulkevat hermostossa vuoron perään sähköisinä hermoimpulsseina ja kemiallisina välittäjäaineina. Natrium-kalium-tasapainoteorian kannalta keskeistä on ymmärtää, että³:

• Hermoimpulssin synty mahdollistuu, kun edelliseltä hermosolulta saatu välittäjäaine kiinnittyy reseptoriin ja avaa ionikanavat. Jos natriumioneja virtaa riittävän suuri määrä solun sisälle, nk. aktiopotentiaalin kynnysarvo ylittyy ja hermoimpulssi laukeaa.
• Hermoimpulssi kulkee hermosolua pitkin natrium- ja kaliumionien siirtyessä vuoron perään solun sisä- ja ulkopuolen välillä. Kaliumionit siirtyvät pitoisuuserojen takia ilman energiaa solun sisältä solun ulkopuolelle. Natriumionit taas siirtyvät ilman energiaa solun ulkopuolelta solun sisälle.
• Kaliumionien paluu solun sisälle ja natriumionien paluu solun ulkopuolelle taas vaatii energiaa. Palauttajana toimii nk. Na-K-ATP-pumppu, joka siirtää natrium- ja kaliumioneja pitoisuuseron kannalta väärään suuntaan. Energian lisäksi pumpun avautumiseen tarvitaan magnesiumia.
• Hermoimpulssin saapuessa hermosolun päähän se vapauttaa välittäjäaineita seuraaville hermosoluille. Välittäjäaine kiinnittyy seuraavan hermosolun reseptoreihin avaten ionikanavat. Jos natriumioneja virtaa riittävästi hermosolun sisään, sen aktiopotentiaalin kynnysarvo ylittyy ja uusi hermoimpulssi lähtee matkaan.

Teorian mukaan migreenikohtauksen taustalla on hermoimpulssin sammuminen

Natrium-kalium-tasapainoteorian lähtökohta on, että migreeni johtuu joko:

1. liian vähäisestä määrästä natriumia suhteessa kaliumiin,
2. liian vähäisestä määrästä kaliumia suhteessa natriumiin,
3. liian vähäisestä määrästä vettä tai
4. liian vähäisestä määrästä magnesiumia

Nämä kaikki voivat johtaa samaan lopputulokseen: hermoimpulssit eivät pysty kulkemaan. Tämä tarkoittaa, että hermosolut ikään kuin sammuvat eli ne eivät pysty välittämään viestejä. Yleisin syy on ensimmäinen – natriumin puute – mutta myös kaliumin puute on teorian mukaan kohtalaisen yleisiä. Joskus syynä voi olla myös magnesiumin tai veden puute. Vaikeissa ja pitkittyneissä migreeneissä kyse voi olla useammankin yhdistelmästä. Käsittelenkin seuraavaksi hieman tarkemmin sitä, miten yllä kuvatut tilanteet johtavat hermoimpulssin kulun estymiseen.

Natriumilla on keskeinen rooli sekä hermoimpulssin käynnistymisessä (aktiopotentiaalin kynnysarvon ylittyminen) että hermoimpulssin kulkemisessa. Jos natriumioneja on liian vähän hermosolua ympäröivässä kudosnesteessä, ei niitä virtaa riittävästi solun sisälle välittäjäaineen avatessa ionikanavat. Tällöin aktiopotentiaalin kynnysarvo ei ylity ja hermoimpulssia ei laukea. Teorian mukaan tästä syystä johtuva migreenikohtaus voidaan pysäyttää ja hermoston toiminta palauttaa normaaliksi nauttimalla natriumia eli käytännössä ruokasuolaa. Imeytyminen tapahtuu noin 15 minuutissa.

Vaikka natriumia olisi riittävästi, tarvitsee hermoimpulssi edetäkseen myös kaliumia. Jos kaliumia ei ole saatavilla riittävästi, hermoimpulssin kulku estyy. Teorian mukaan tästä syystä johtuva migreenikohtaus voidaan pysäyttää ja hermoston toiminta palauttaa normaaliksi nauttimalla kaliumia. Stanton korostaa kirjassa erittäin vahvasti, että kaliumia tulee nauttia ruoasta, ei lisäravinteesta, sillä lisäravinnekalium imeytyy eri tavalla ja voi aiheuttaa jopa sydämenpysähdyksen. Tästä johtuen pyydän hartaasti, että kukaan ei tämän tekstin luettuaan osta lisäravinnekaliumia ja syö sitä migreenin ensioireisiin. Asia on tietenkin eri, jos lääkäri on todennut jotain häikkää kaliumiin liittyen ja määrännyt sitä lisäravinteena. Kaliumpitoisia ruokia ovat mm. avokado, pähkinät sekä suolaamaton kala ja suolaamaton liha. Suosittelenkin hankkimaan saksanpähkinäpussin hätätapauksien varalle. Imeytyminen ruoasta tapahtuu noin tunnissa.

Hermosolut tarvitsevat toimiakseen myös vettä, jota sekä imeytyy hermosoluun että poistuu sieltä hermoimpulssin edetessä⁴. Liika vesi on kuitenkin migreenikoille huono asia, sillä liian suuri määrä vettä poistaa kehosta elektrolyyttejä, mukaan lukien natriumia, kaliumia ja magnesiumia. Teorian mukaan veden puutteesta johtuva migreenikohtaus voidaan pysäyttää ja hermoston toiminta palauttaa normaaliksi nauttimalla vettä. Imeytyminen tapahtuu noin 15 minuutissa.

Jos natriumin, kaliumin eikä veden tarjoaminen keholle poista migreenikohtausta, kyseessä voi olla myös magnesiumin puute. Na-K-ATP-pumppu tarvitsee energian lisäksi myös magnesiumia avautuakseen. Jos Na-K-ATP-pumppu ei aukea, ioneja ei voida palauttaa lähtöasetelmiinsa ja hermoimpulssin kulku estyy. Magnesiumia on tutkittu migreenikkojen hoidossa paljon⁵ ja migreenilääkäri Alexander Mauskopin mukaan kaikissa niissä tutkimuksissa, joissa migreenikoilla on todettu olevan magnesiumin puutos, migreenikohtauksiin on saatu helpotusta magnesiumlisällä⁶. Useat migreenilääkärit suosittavatkin magnesiumia päivittäiseen käyttöön noin 400 mg^6,7,8. Natrium-kalium-tasapainoteoria tarjoaa selityksen sille, miksi magnesium voi vähentää migreenikohtauksia: se estää ne kohtaukset, joissa hermoimpulssin kulku on estynyt Na-K-ATP-pumpusta johtuen.

Migreenin ennakko-oireiden laatu kertoo siitä, missä kohtaa sammuneet hermosolut sijaitsevat

Kun riittävän monen hermoimpulssien kulku estyy, migreenikko alkaa kokea ennakko-oireita. Ennakko-oireiden laatu kertoo teorian mukaan siitä, missä kohtaa hermostoa viestintä on sammunut. Jos puheentuottaminen on hankalaa, sammunut alue on puhekeskuksessa. Jos taas tulee näköhäiriötä, sammunut alue on näkökeskuksessa. Ja niin edelleen. Kun jokin alue on ollut sammuneena riittävän kauan, käynnistyy migreenikkojen aivoissa yleisesti tunnettu ilmiö, kortikaalinen neuraalinen vaimeneminen (engl. cortical spreading depression eli CSD). Kyseessä on ilmiö, joka virallisestikin yhdistetään migreenikohtauksen syntyyn⁹. Alla olevassa videossa on esitetty ilmiötä animaationa. CSD:n esittely alkaa noin kohdasta 4:00 ja kestää noin 5:20 asti.

Natrium-kalium-tasapainoteorian mukaan CSD:ssä on kyse siitä, että sammunutta aluetta ympäröivät alueet yrittävät herättää sammuneen alueen lähettämällä vahvoja sähköimpulsseja. Tämänhetkisen yleisen käsityksen mukaan CSD johtaa verisuonten laajenemiseen ja CGRP-partikkelien tihkumiseen verisuonista. Nämä partikkelit kiinnittyvät kolmoishermon reseptoreihin, mikä aistitaan kipuna⁹.

Kuinka eri triggerit johtavat hermoimpulssien sammumiseen?

Natrium-kalium-tasapainoteoria tunnistaa useampia tekijöitä, jotka synnyttävät epätasapainotilaa ja estävät hermoimpulssin syntymisen muodostumista. Olen jaotellut ne tätä kirjoitusta varten neljään luokkaan: 1) aistiärsykkeiden aiheuttama epätasapaino, 2) puutteellisesta ravinnosta syntyvä epätasapaino, 3) verensokerin nousun aiheuttama epätasapaino ja 4) muut epätasapainoa synnyttävät tilanteet.

1) Aistiärsykkeet ja natrium-kalium-tasapaino

Moni tunnistaa aistiärsykkeet migreenitriggereiksi: kirkkaat valot, kovat äänet tai voimakkaat hajut ja maut voivat laukaista kohtauksen. Olen aikaisemmin kirjoittanut migreenikkojen hypersensitiivistä aivoista, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että migreenikkojen aivoissa liikkuu koko ajan enemmän hermoimpulsseja kuin muiden ihmisten aivoissa. Tämä johtuu kahdesta syystä: 1) migreenikoilla on enemmän hermosolujen välisiä yhteyksiä (eli yksi hermosolu välittää viestin eteenpäin useammalle hermosolulle) ja 2) migreenikkojen hermosolujen aktiopotentiaalin kynnys on alhaisempi, jolloin viestit laukeavat herkemmin ja kulkevat nopeammin.¹⁰

Ionitasolla tarkasteltuna tämä tarkoittaa, että samalla ajanhetkellä migreenikon aivot tarvitsevat huomattavasti suuremman määrän hermoimpulssin syntyyn tarvittavia ainesosia kuin ei-migreenikon aivot. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa migreenikko ja ei-migreenikko astuvat hämärästä sisätilasta kirkkaaseen päivän valoon. Koska migreenikon valoa aistivien näköhermojen aktiopotentiaalin kynnysarvo on alhaisempi, hänellä hermoimpulsseja laukeaa useampia kuin ei-migreenikolla – hän siis kokee valon kirkkaampana kuin ei-migreenikko. Lisäksi, koska migreenikolla on hermosolujen välisiä yhteyksiä enemmän kuin ei-migreenikolla, hermoimpulssit kertautuvat migreenikon aivoissa moninkertaisiksi ei-migreenikkoon verrattuna – tämä voimistaa kokemusta valon kirkkaudesta entisestään. Kun molemmat ovat seisseet kirkkaassa päivän valossa vain muutaman sekunnin ajan, migreenikon aivoissa on liikkeellä moninkertainen määrä hermoimpulsseja ei-migreenikon aivoihin verrattuna – olettaen, että tarvittavia ainesosia on riittävästi käytettävissä. Jos näin ei ole, hermoimpulssit eivät pääse syntymään, mistä natrium-kalium-tasapainoteorian mukaan seuraa migreenikohtaus.

2) Puutteellinen ravinto ja natrium-kalium-tasapaino

Natriumia ja kaliumia saadaan ravinnosta. Molemmat imeytyvät ruoansulatuskanavan kautta verenkiertoon, mistä ne päätyvät lopulta aivojen hermosolujen läheisyyteen. Hermosoluja ympäröi kudosneste. Siinä missä natrium- ja kaliumionit liikkuvat hermosolun ja kudosnesteen välillä vain avautuvien ja sulkeutuvien ionikanavien tai energiaa vaativien pumppujen avulla, hiussuonten ja kudosnesteen välillä ionit liikkuvat vapaasti pitoisuuseroja tasoittavaan suuntaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun syöt suolaisen aterian, imeytyy verenkiertoon huomattava määrä natriumia. Natriumionit kiertävät verenkierron mukana ja saapuessaan aivojen hiussuoniin, on niillä kaksi vaihtoehtoa: 1) ne joko pysyvät hiussuonissa ja jatkavat matkaansa kohti munuaisia tai 2) ne siirtyvät hiussuonen seinämän läpi kudosnesteeseen ja jäävät sinne. Se kummin tapahtuu, riippuu veren natriumpitoisuudesta ja kudosnesteen natriumpitoisuudesta: jos kudosnesteessä on vain vähän natriumia ja veressä paljon, natriumioneja siirtyy kudosnesteeseen, kunnes niitä on molemmissa yhtä paljon. Jos taas et juurikaan syö suolaa, ei sitä päädy verenkiertoon suuria määriä ja tällöin natriumia on todennäköisesti kudosnesteessä enemmän. Tällöin kudosnesteestä siirtyy natriumioneja verenkiertoon. Ne jatkavat matkaansa munuaisiin, josta ne siirretään virtsaan.

Migreenikot poistavat virtsan mukana 50 % enemmän natriumia kuin muut ihmiset¹¹. Tämä tarkoittaa sitä, että jos migreenikko ei saa ravinnosta jatkuvasti keskimääräistä enemmän natriumia, hän on tilanteessa, jossa natriumia on hermosolujen kudosnesteessä enemmän kuin verenkierrossa. Pitoisuuserojen takia natriumionit siirtyvät kudosnesteestä verenkiertoon ja päätyvät munuaisten kautta virtsaan. Kun hermosolut sitten tarvitsisivat natriumia aktiopotentiaalin käynnistämiseen, sitä ei ole tarjolla riittävästi.

Mikseivät munuaiset sitten imeytä hermosolujen tarvitsemaan natriumia tai kaliumia takaisin? Munuaiset säätelevät veren natrium- ja kaliumpitoisuuksia. Munuaisilla ei siis ole tietoa hermosolujen tarpeesta. Ne eivät voi tietää johtuuko veren korkeahko natriumpitoisuus siitä, että söit suolapähkinöitä vai siitä että söit suolatonta ruokaa ja se johti natriumin siirtymiseen hermosolujen kudosnesteestä hiussuoniin. Vasta kun veren pitoisuudet menevät tiettyjen raja-arvojen alle, munuaisissa käynnistyy imeyttämismekanismi. Nämä raja-arvot ovat teorian mukaan migreenikkojen hermoston toiminnan kannalta liian alhaiset.

3) Nouseva verensokeri ja natrium-kalium-tasapaino

Moni tunnistaa laskevan verensokerin eli yleensä sen, että edellisestä ateriasta on kulunut huomattavan pitkä aika, migreenitriggeriksi. Natrium-kalium-teorian mukaan taustalla on kuitenkin hieman monisyisempi tapahtumaketju kuin pelkkä verensokerin lasku – ja ennemmin pitäisi puhua verensokerin noususta triggerinä. Keskeisessä roolissa teorian kannalta on kaksi kehon perustoimintoa: 1) glukoosi poistaa solusta natriumia ja vettä mennessään solun sisälle¹² ja 2) migreenikkojen haima vapauttaa sokeripitoisten aterioiden jälkeen 2–3 kertaisen määrän insuliinia perusterveisiin ihmisiin verrattuna, minkä lisäksi migreenikoilla on 3–4 tunnin kuluttua sokeripitoisesta ateriasta ainakin yksi ylimääräinen insuliinipiikki¹³.

Veren glukoosipitoisuutta säätelee perusterveillä ihmisillä insuliini-niminen hormoni. Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruoansulatuskanavassa suurilta osin glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon. Tällöin veren glukoosipitoisuus nousee korkeammaksi. Tämä käynnistää insuliinin tuotannon ja insuliini alkaa siirtämään glukoosia verestä solujen sisälle hyödynnettäväksi. Samalla soluista poistuu natriumia ja vettä – näin käy kaikille ihmisille, ei pelkästään migreenikoille. Insuliinia vapautuu niin kauan kuin veren glukoosipitoisuus on koholla eli käytännössä niin kauan, kunnes ravinnosta saadut hiilihydraatit ovat täysin imeytyneet. Kun edellisestä ateriasta on kulunut aikaa, mutta kudokset tarvitsevat edelleen glukoosia energiakseen, alkaa verensokeri laskea. Keho huomaa tämän ja alkaa vapauttamaan maksan varastoimaa glukoosia verenkiertoon. Tämä stimuloi insuliinin tuotantoa, jotta glukoosi saadaan solujen sisälle hyötykäyttöön. Jos ihminen on pidemmän aikaa syömättä, ehtyvät glukoosivarastot ja keho alkaa tuottamaan glukoosia elinten käyttöön.

Näin siis perusterveillä ihmisillä. Migreenikoilla kuitenkin tutkimusten mukaan haima vapauttaa 2–3 kertaisen määrän insuliinia erityisesti sokeripitoisten aterioiden jälkeen¹². Tällöin insuliinia on veressä liikaa. Se kuitenkin toteuttaa tehtäväänsä eli vie glukoosia solujen sisälle, jolloin verensokeri alkaa laskea uhkaavasti. Keho huomaa tämän ja vapauttaa glukoosia varastoistaan. Näin syntyy kierre: nyt glukoosia on verenkierrossa liikaa ja keho vapauttaa lisää insuliinia, jolloin syntyy migreenikoilla mittauksissa huomattu ylimääräinen piikki. Joillakin kierre voi jatkua ja keho joutuu vapauttamaan vielä toisen ylimääräisen piikin insuliinia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että glukoosia viedään solujen hyödynnettäväksi huomattavasti suurempi määrä kuin perusterveillä ihmisillä – ja samalla migreenikot menettävät huomattavasti enemmän natriumia ja vettä. Ja kuten yllä käytiin läpi, natriumin joutuessa verenkiertoon matkalle munuaisiin, suodattavat munuaiset ylimääräisenä pitämänsä natriumin virtsaan ja se poistuu kehosta. Näin migreenikolle syntyy puutetta natriumista ja hermoimpulssien synty estyy.

Mikä kaikki sitten nostattaa verensokeria? Käytännössä kaksi tekijää: hiilihydraattipitoiset ruoat ja stressi. Erityisesti nopeat hiilihydraatit eli puhdistettua sokeria ja viljoja sisältävät tuotteet nostavat verensokeria nopeasti ylös, mikä stimuloi suurempaa insuliinin vapautumista. Stressi eli käytännössä kortisoli- ja adrenaliini-nimiset hormonit taas stimuloivat kehoa vapauttamaan varastoimaansa glukoosia. Teoria selittää siis sekä sen, että miksi ketogeenisellä ruokavaliolla on saatu hyviä tuloksia migreenin hoidossa¹⁴ että sen, miksi kaikenlaiset stressinlievityskeinot toimivat hyvin sekä migreenin esto- että kohtaushoidossa⁶.

4) Muut natrium-kalium-epätasapainoa synnyttävät tilanteet

Stanton tunnistaa kirjassaan muutamia muita tilanteita, jotka voivat aiheuttaa epätasapainotilaa. Näistä mielenkiintoisin ovat mielestäni ilmanpaineen vaihtelut, joka minulle itselleni ei ole koskaan ollut triggeri. Teorian mukaan ilmanpaineen noustessa syntyy kaliumin puute ja ilmanpaineen laskiessa syntyy natriumin puute. Selityksenä on, että ilmanpaine vaikuttaa verisuonien paineeseen, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, miten ionit siirtyvät hiussuonien ja kudosnesteen välillä.

Naishormonien muutokset taas voivat johtaa epätasapainotilaan, sillä kehon kuukausittaiset muutokset edellyttävät hermostolta ylimääräistä viestintää, mikä kuluttaa sekä natriumia että kaliumia.  

Kahvi ja tee ovat nestettä ja elektrolyyttejä poistavia, mistä johtuen ne voivat aiheuttaa epätasapainotilaa. Myös alkoholi poistaa nestettä ja elektrolyyttejä, oman kokemukseni mukaan erityisesti natriumia. Viljat ja kasviöljyt pitävät kehossa yllä pientä tulehdustilaa, mikä voi kuluttaa elektrolyyttejä ja täten aiheuttaa epätasapainotilaa. Liian vähäinen uni taas kuivattaa kehoa sekä lisää stressihormonien tuotanto ja johtaa näin epätasapainotilaan.

Natrium-kalium tasapainoteorian mukainen hoito on ruokavaliohoito

Stanton on kehittänyt teorian perusteella hoitomuodoksi Stanton Migraine Protocol -menetelmän, joka on lähes täysin ruokavalioperusteinen. Tarkat ohjeet hoitoon löytyvät hänen ylläpitämästä Facebook-ryhmästä. Löydät ohjeet ryhmän “Oppaat”-osiosta. Perusohjeista löytyvät myös suomenkieliset käännökset. Helpoiten löydät ne syöttämällä sanat ”Finnish translation” ryhmän hakukenttään. Näkyville pitäisi tulla 4.5.2021 julkaistu postaus, jossa on Dropbox-linkki suomenkielisiin tiedostoihin. Myös Angela Stantonin kirjasta löytyvät ohjeet menetelmän noudattamiseen, mutta osa ohjeista on vanhentunut.

Keskeisiä periaatteita on tulkintani mukaan kaksi: turvata keholle oikea määrä natriumia, kaliumia, vettä ja magnesiumia sekä rauhoittaa insuliinin toiminta rajoittamalla hiilihydraattien syöntiä, lopettamalla napostelu ja varmistamalla, että jokaisella aterialla on riittävästi proteiinia ja rasvaa. Tämän lisäksi ruokavaliosta poistetaan tulehdustilaa aiheuttavat ruoka-aineet, suurimpina ryhminä viljatuotteet sekä teollisesti prosessoidut kasviöljyt. Palaan myöhemmissä kirjoituksissa siihen, kuinka itse sovellan ohjeita.

Omat kokemukseni teorian mukaisesta hoidosta ovat äärimmäisen hyvät

Minä en pysty ottamaan kantaa teorian yleiseen uskottavuuteen, mutta voin kertoa omista kokemuksistani. Stantonin mukaan hänen menetelmällään hoitaa migreeniään 10 000–20 000 ihmistä maailmanlaajuisesti (tieto kesältä 2021). Tunnen myös itse useita henkilöitä, jotka ovat minun tavallani saaneet huomattavaa helpotusta. Voinko vannoa, että tämä toimii kaikilla tai juuri sinulla? En tietenkään, vaan se selviää jokaisen kohdalla ainoastaan itse kokeilemalla.

Olen noudattanut menetelmän oppeja 80/20-periaatteella, eli 80 % ajasta noudatan ja 20 % ajasta en noudata täydellisesti. Olen tehnyt näin nyt reilun vuoden verran (aloitin syksyllä 2020). Sinä aikana:

• En ole tarvinnut ollenkaan kohtauslääkkeitä. Aikaisemmin kohtauksia oli noin 2–4 kertaa kuukaudessa ja tarvitsin jokaiseen useamman kohtauslääkkeen.
• Kohtausten määrä on vähentynyt noin 70–80 %. Jonkinlaista migreeniksi tunnistettavaa on ollut keskimäärin yhden kerran 1–2 kuukauden aikana.
• Kohtausten voimakkuus on pienentynyt huomattavasti. Kun aikaisemmin kipu oli 7–8/10, se on menetelmän aloittamisen jälkeen ollut 1–2/10 ja mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä pienempää kipu on, silloin kun sitä tulee.
• Kohtausten pituus on lyhentynyt. Eniten tämä johtuu siitä, että olen oppinut tunnistamaan, mitä kehoni tarvitsee ja päässyt tarjoamaan sille puuttuvan osan – yleensä jo joidenkin tuntien kuluttua pienen kivun alettua.
• Jokaisella kerralla, kun olen saanut oireita, olen tiennyt tasan tarkkaan, miksi näin on.
• Näistä eroista johtuen olen päätynyt käyttämään kohtaus-sanan sijaan termiä taustasärky – ajoittain luistan ohjeiden noudattamisesta ja saan pientä taustasärkyä, joka kyllä lähtee pois heti kun keksin, mistä tekijästä epätasapaino tällä kertaa johtuu.

Teen myöhemmin syksyllä vielä erillisen postauksen omasta matkastani kohti kohtausvapaata elämää, mutta tämä teoria ja sen mukainen hoito ovat oman migreenittömyyteni kulmakivi.

Teoriaa ei ole tieteellisesti testattu, mutta monet tutkimustulokset tukevat sitä välillisesti

Teoriaa tai siihen kehitettyä hoitokeinoa ei ole tieteellisesti testattu. Minulla olevan käsityksen mukaan migreenin ruokavaliohoitoja on testattu yleisesti ottaen kovin huonosti. Monet migreenistä tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittavat natrium-kalium-tasapainoteorian suuntaan. On toki hyvä huomata, että suunnan osoittaminen ei tarkoita syy-seuraussuhdetta. Alle olen koonnut joitakin teoriaa tukevia tutkimustuloksia:

• CSD on tieteellisessä tutkimuksessa yhdistetty hermosolujen ionien epätasapainotilaan¹⁵ -> tukee teoriaa yleisesti.
• Migreenikkojen aivot ovat hypersensitiiviset ja hermoimpulsseja kulkee aivoissa enemmän kuin perusterveillä ihmisillä¹⁰ -> tukee teorian väitettä, että migreenikot tarvitsevat muita enemmän natriumia ja kaliumia.
• Mitä enemmän migreenikon ruokavaliossa oli suolaa, sitä vähemmän hän kärsi migreenikohtauksista¹⁶ -> tukee teorian väitettä, että migreenikot tarvitsevat muita enemmän natriumia.
• Migreenikot poistavat virtsan mukana 50 % enemmän suolaa kuin perusterveet ihmiset¹¹ -> tukee teorian väitettä, että migreenikot tarvitsevat muita enemmän natriumia.
• Magnesiumilla on saatu helpotusta sekä migreenin esto- että kohtaushoidossa^5,6 -> tukee teorian väitettä, että migreenikot tarvitsevat muita enemmän magnesiumia.
• Migreenikkojen haima on yliaktiivinen ja tuottaa sekä huomattavasti suurempia että ylimääräisiä insuliinipiikkejä¹³ -> tukee teorian väitettä, että verensokerin muutokset liittyvät migreenikohtaukseen.
• Ketogeenisellä ruokavaliolla on saatu hyviä tuloksia migreenikkojen hoidossa¹⁴ -> tukee teorian väitettä, että verensokerin muutokset liittyvät migreenikohtaukseen.
• Stressiä lieventävillä hoitomuodoilla on saatu helpotusta migreenikoille⁶ -> tukee teorian väitettä, että verensokerin muutokset liittyvät migreenikohtaukseen.

Lähteet:

¹ Angela A. Stanton. 2017. Fighting the migraine epidemic: Complete guide how to treat & prevent migraines without medications. CreateSpace Independent Publishing Platfrom. ISBN-13: 9781546976370.

² Angela A. Stanton. 2021. Nutrition Network Neurology. Luentosarja. Saatavissa: https://courses.nutrition-network.org/p/neurology

³ Olav Sand, Oystein V. Sjaastad, Egil Haug, Jan G. Bjålie & Kari C. Toverud. 2011. Ihminen – Fysiologia ja anatomia. Sanoma Pro Oy. 8.–14. painos. ISBN: 978-952-63-0898-2.

⁴ Ruiliang Bai, Charles S. Springer Jr., Dietmar Plenz & Peter J. Basser. 2018. Brain active transmembrane water cycling measured by MR is associated with neuronal activity. Magnetic Resonance in Medicine. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/mrm.27473

⁵ Katso tekemäni postaus magnesiumista ja erityisesti sen lähdeluettelo.

⁶ Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.

⁷ Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos. ISBN: 978-1-4165-4769-3.

⁸ Josh Turknett & Jenny Turknett. 2013. The migraine miracle: a sugar-free, gluten-free, ancestral diet to reduce inflammation and relieve your headache for good. New Harbinger Publications, Inc. ISBN: 978-1-60882-875-3.

⁹ Seppo Soinila & Markku Kaste. 2015. Neurologia. Kustannus Oy Duodecim. EAN/tuotenumero : 9789516565937. Jatkuvasti päivittyvä ekirja. Saatavissa: https://www.oppiportti.fi/op/opk04598

¹⁰ Katso tekemäni postaus hypersensitiivisyydestä ja sen lähteet.

¹¹ D A Campbell, K M Hay, E M Tonks. 1951. An investigation of the salt and water balance in migraine. British Medical Journal. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14879122/

¹² Longo DL, Fauci AS, Kasper DL, Hauser SL, Jameson JL & Loscalzo J. 2013. Harrison’s Manual of Medicine. 18. painos. New York. McGraw Hill Medical. Sivu 4: “…serum Na⁺ falls 1.4 mM for every 100-mg/dL increase in glucose, due to glucose-induced H₂0 efflux from cells”.

¹³ Rodolfo Low. 1989. Victory over migraine. The breakthrough study that explains what causes it and how it can be completely prevented through diet. Henry Holt and Company Inc. ISBN:0-8050-0927-2.

¹⁴ Nina Tsakadze. 2021. Nutrition Network Neurology. Luentosarja. Saatavissa: https://courses.nutrition-network.org/p/neurology

¹⁵ Martin Lauritzen, Jens Peter Dreier, Martin Fabricius, Jed A Hartings, Rudolf Graf & Anthony John Strong. 2011. Clinical relevance of cortical spreading depression in neurological disorders: migraine, malignant stroke, subarachnoid and intracranial hemorrhage, and traumatic brain injury. J Cereb Blood Flow Metab. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3049472/

¹⁶ Janice M. Pogoda, Noah B. Gross, Xianghong Arakaki, Alfred N. Fonteh, Robert P. Cowan, Michael G. Harrington. 2016. Severe Headache or Migraine History Is Inversely Correlated With Dietary Sodium Intake: NHANES 1999–2004. Headache. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4836999/