Suurin osa migreenilääkäreistä suosittelee kohtauspäiväkirjan pitämistä, mutta myös vastakkaista näkemystä on esitetty1,2,3. Jos päiväkirjan pitäminen lisää stressiä tai ahdistusta, ei sitä kannata pitää1. On kuitenkin muutamia tilanteita, joissa päiväkirjan pitäminen on aina hyödyllistä ja suositeltavaa, vaikkei se kivalta tuntuisikaan:
- Jos olet menossa lääkäriin migreenin takia, olisi hyvä esittää kohtauspäiväkirja edelliseltä 1–3 kuukaudelta. Tämä usein helpottaa lääkäriä arvioimaan hoidon tarvetta, mikä taas voi nopeuttaa avun saamista.
- Jos sinulle on kokonaan tai osittain epäselvää, mitkä asiat triggeröivät sinulle migreenikohtauksia, sellaisen päiväkirjan pitäminen, johon kirjataan yleisimmät triggerit, voi auttaa tunnistamaan triggereitä. Olen tehnyt aiemmin postaussarjan migreenin yleisimmistä triggereistä sekä kertonut migreenin ärsykekynnysteoriasta, joka selittää sitä, miksi jotkin asiat toisinaan triggeröivät ja toisinaan eivät.
- Kun otat uuden hoitokeinon käyttöön, sen vaikutuksia on hyvä seurata. Tätä varten olisi tietysti ideaalia, että kohtauspäiväkirjaa olisi tullut pidettyä myös ennen muutoksia, jotta pystyy vertaamaan millaisia vaikutuksia uusi hoitokeino aiheuttaa.
- Kohtauslääkkeillä on yleensä jonkinlaiset kuukausittaiset maksimiannokset. Päiväkirjan avulla voit seurata paljonko lääkkeitä on kulunut ja tarvittaessa hakeutua lääkäriin, jos määrät meinaavat ylittyä.
Mitä asioita migreenipäiväkirjassa olisi sitten hyvä olla? Minusta tämä riippuu hieman käyttötarkoituksesta, mutta vähintäänkin päiväkirjassa tulisi olla merkittynä päivät, jolloin migreenikohtaus on ollut ja jos merkintöjä on peräkkäisillä päivillä, ne olisi hyvä olla eroteltuna sen mukaan, onko kyse ollut erillisistä kohtauksia vai yhdestä kohtauksesta, joka on mahdollisesti kestänyt useamman päivän. Lisäksi asioita, joita päiväkirjaan voi myös merkitä, ovat ainakin:
- Otetut lääkkeet ja niistä saatu vaste. Jos käytät aina samaa kohtauslääkettä ja se toimii, tämän tiedon kirjaaminen voi olla turhaa. Sen sijaan, jos vaihtelet lääkkeitä tai saamasi vaste vaihtelee paljon, tällöin tiedon kirjaaminen kannattaa. Erityisen arvokasta tietoa tämä on lääkäreille.
- Muut hoitokeinot, jos niistä on saatu vaste. Mahdollisia muita keinoja, jotka voivat keskeyttää tai helpottaa kohtausta, ovat ainakin natrium tai kalium, magnesium, kofeiini, tauriini ja inkivääri.
- Tarkemmat kellonajat sekä kohtauksen kehittyminen ja oireet. Yleinen suositus on – hoitokeinosta riippumatta – että migreenikohtaukseen reagoidaan mahdollisimman nopeasti, heti ensimmäisistä ennakko-oireista (tutustu tarkemmin yleisimpiin ennakko-oireisiin lukemalla tämä postaus). Toisinaan niitä ei kuitenkaan heti tunnista tai lääkkeiden vaste ei ole riittävä, jolloin kohtaus jatkuu. Oirekuva voi myös olla eri kohtauksissa erilainen, ja jos tämä on sinulle tyypillistä, kannattaa kirjata ylös, mitkä oireet dominoivat kyseistä kohtausta. Myös kivun voimakkuutta on tyypillistä kirjata, jos se vaihtelee eri kohtausten välillä.
- Estohoitokeinojen toteutuminen. Jos sinulla on käytössä estohoitokeino, joka otetaan tai toteutetaan päivittäin (esim. estolääke, vitamiini, meditaatioharjoitus yms.) migreenipäiväkirjaan voi kirjata, onko sen muistanut ottaa tai toteuttaa. Jos lähtökohtaisesti muistaa aina, kirjausta on turha tehdä tai voi kirjata, jos jostain syystä onkin unohtanut. Jos taas estohoitona on jokin harvemmin tapahtuva hoitokeino (esim. pistettävä lääke tai käynti akupunktiossa tai osteopaatilla) kannattaa kirjata ylös, milloin hoito on toteutettu. Tällöin esimerkiksi voi nähdä, tuleeko hoidon jälkeen keskimäärin pidempi ajanjakso ilman kohtauksia.
- Triggereiden esiintyminen. Jos sinulla on selkeitä triggereitä ja tiedät, että niistä tulee aina kohtaus (esim. ilmanpaineen vaihtelut, estrogeenitasojen lasku, aterian väliin jääminen, alkoholi jne.), voi kohtauksen yhteyteen merkitä mikä sen mielestäsi aiheutti. Jos osan kohtauksien alkuperä on epäselvä tai migreenisi on kroonistunut, voi olla tarkoituksenmukaista kirjata ylös yleisimpiä triggereiksi tiedettyjä asioita, jolloin on mahdollista, että päiväkirjasta on mahdollista löytää jonkinlaisia yhteyksiä. Mahdollisia tutkittavia asioita ovat erilaiset aistiärsykkeet, henkinen ja fyysinen kuormitus, säätilojen muutokset, ravinto- ja nestetasapaino sekä mahdolliset muutokset estrogeenitasoissa.
Triggerit voivat olla hyvinkin yksilökohtaisia ja olen pyrkinyt käsittelemään niitä kattavasti aiemmassa postaussarjassa, mutta yleisimpinä nostoina ainakin seuraavia triggereitä voi seurata, jos niiden vaikutuksesta omaan migreeniin ei ole täyttä selkoa:
- Aistiärsykkeistä näyttöpäätetyöskentelyn määrä, auringossa tai valossa oleilun määrä, täysikuu sekä altistuminen koville äänille tai voimakkaille hajuille.
- Henkisen kuormituksen osalta ahdistunut, kuormittunut, surullinen tai raivostunut olotila, yksittäinen jännittävä tilanne (kuten esiintyminen), huomattava ilo tai innostus tai intensiivistä keskittymistä vaativa tilanne.
- Fyysisen rasituksen osalta kannattaa seurata unen määrän sekä nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen vaihtelun, saunassa käynnin sekä liikunnan ja erilaisia lihastenkäsittelyhoitojen, kuten hieronnan, vaikutuksia kohtausten esiintymiseen.
- Säätilanvaihteluista on hyvä seurata ainakin jonkin aikaa ilmanpaineen vaihteluja ja onko niillä vaikutusta omaan migreeniin.
- Nestetasapainoa voi seurata merkkaamalla ylös vedenjuontia, mutta myös suolan saantia, sillä natrium auttaa vettä imeytymään.
- Kahvia migreenikoille suositellaan maksimissaan 1–2 kuppia päivässä, joten kahvin juomisen määrän seuranta voi olla hyväksi migreenipäiväkirjassa.
- Suurimmalla osalla migreenikoista on poikkeava sokeriaineenvaihdunta1, joten sokerin ja hiilihydraattien määrää ruokavaliossa voi seurata esimerkiksi netistä löytyvillä makrolaskureilla tai ihan kirjaamalla oman arvion siitä, paljonko niitä on päivän aikana syönyt. Samoin ylös voi kirjata poikkeuksia ruokavaliossa tai jopa pitää erillistä ruokapäiväkirjaa, jonka avulla voi yrittää tunnistaa ravinnon vaikutusta migreeniin.
- Jos sinulla on kuukautiset, niiden alkamispäivä kannattaa kirjata migreenipäiväkirjan yhteyteen.
Millainen päiväkirjan tulisi sitten konkreettisesti olla? Vanhalla kunnon kynällä ja paperilla migreenipäiväkirjasta saa itse tehtyä juuri sellaisen, kun haluaa, mutta valmiitakin pohjia on olemassa. Lisäksi migreenipäiväkirjaa voi pitää myös digitaalisesti. Joitakin esimerkkejä migreenipäiväkirjaksi ovat ainakin:
- Migreeniyhdistyksen sivuilta voi ladata useita erilaisia päänsärkypäiväkirjoja ja tulostaa ne, jos haluaa käyttää kynää ja paperia.
- Myös ihan tavallisen paperikalenterin ostaminen migreenin käyttöön ja asioiden kirjailu sinne voi toimia – varsinkin jos haluaa kirjata useita asioita ja ylös ja tunnistaa omia triggereitä.
- Sähköinen kalenteri toimii myös: sinne voi merkitä esimeriksi ”migreeni” aina kohtauspäiville ja selitekenttään sitten muita asioita, jos tarvetta. Migreeniä varten voi luoda myös oman kalenterin, jolloin sen merkinnät erottuvat muista kalenterimerkinnöistä ja migreenimerkinnät voi myös tarvittaessa piilottaa.
- Excel taipuu myös moneen ja sen avulla voi suunnitella juuri itselleen sopivan päiväkirjan – erityisesti, jos haluaa tutkia laajemmin eri triggereiden vaikutuksia omaan migreeniin.
- Puhelimeen on ladattavissa myös lukuisia erilaisia sovelluksia, joita voi hyödyntää (AppStoresta ja Google Playsta hakusanalla ”migraine”). Appien avulla esim. kellonaikojen merkitseminen on helpompaa, minkä lisäksi käyttöliittymien avulla on sujuvaa valita mitä lääkkeitä ja paljonko otti tai mitä triggereitä edelsi kohtausta. Osa apeista on maksullisia ja osa ilmaisia, joten suosittelen lataamaan migreenittömänä päivänä muutaman ja tutkimaan, mikä olisi sellainen, jota itse haluaa käyttää.
Olen itse pitänyt migreenipäiväkirjaa säännöllisen epäsäännöllisesti ja kohtalaisen yksinkertaisesti merkiten vain sähköiseen kalenteriin kohtauspäivälle migreenin. Kesällä 2020 pidin hyvin tarkkaa ruokapäiväkirjaa, mutta en löytänyt siitä hirveästi korrelaatioita, sillä tässä kohtaa en vielä tiennyt, mitä yhteisiä tekijöitä minun tulisi etsiä. Ainut minkä tunnistin oli, etteivät vahvasti hiilihydraattipitoiset ateriat ilman riittävää proteiinia ja/tai rasvaa sopineet minun migreenilleni. Nykyään, kun minulla ei ole enää kunnon kohtauksia ja on toisinaan pientä taustasärkyä (jolle kyllä aina tiedän syyn), en ole nähnyt tarpeelliseksi pitää päiväkirjaa, sillä jos jonkinlaista oireilua tulee, se on nykyään ollut oma valintani.
Jos päiväkirjan pitäminen tuntuu stressaavalta, yhden migreenilääkärin vinkki on käyttää päiväkirjan sijaan MIDAS-asteikkoa1. MIDASin avulla arvioidaan migreenin vaikutuksia elämänlaatuun ja se koostuu viidestä kysymyksestä, joissa kysytään vaikutuksia viimeisen 3 kuukauden aikana. Olen esitellyt menetelmän tarkemmin tässä postauksessa.
Pidätkö sinä migreenipäiväkirjaa?
Lähteet:
1 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.
2 Katy Munro. 2021. Managing your migraine. Penguin life experts. ISBN: 978-0-241-51428-3.
3 Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos.