HUOM! Ethän tee itsellesi diagnoosia tämän kirjoituksen perusteella. Kirjoitus on tehty yleistasolla ja vaikka lähteet ovat migreenikirjoja, eivät kuvaukset välttämättä ole kaiken kattavia. Myös muita päänsäryn tyyppejä on olemassa kuin tässä kirjoituksessa kuvatut. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat koulutettuja diagnosoimaan päänsärkyyn liittyviä sairauksia sekä huomioimaan yksilöllisiä ominaisuuksia ja oireita.
Tässä postauksessa esitellään eri päänsärkytyyppien ominaispiirteitä. Tiedot on koostettu pääasiassa Angela Stantonin1 ja Carolyn Bernsteinin2 migreenikirjoista. Vertasin näitä tietoja Duodecimin Neurologia -teokseen3 ja näyttäisi siltä, että päänsäryn tyyppejä jaotellaan hieman eri tavalla lähteestä riippuen. Tässä katsauksessa on esitelty migreenikirjoissa yleisemmin esitellyt päänsäryn tyypit. Lisäksi jaoin jännityspäänsäryn kahteen luokkaan Stantonin jaon mukaisesti, mutta monessa lähteessä näitä käsitellään yhtenä jännityspäänsärkynä.
Migreeni
Migreenikipu on toispuoleista päänsärkyä, joka alkaa yleensä ohimon tienoilta. Kipu on sykkivää, usein voimakasta ja siihen liittyy valo- tai ääniherkkyyttä ja/tai pahoinvointia. Suurimmalla osalla migreeni esiintyy aina samalla puolella päätä, mutta puoli voi myös vaihdella kohtauksesta toiseen. Päänsärkyä, joka tuntuu yhtä aikaa molemmilla puolella päätä, ei pidetä migreeninä.
Keskeisin migreenin tunnuspiirre toispuolisuuden lisäksi ovat siihen liittyvät ennakko-oireet, kuten esimerkiksi haukottelu, väsymys, aivosumu, makeanhimo, energiapuuska tai erilaiset aisteihin liittyvät häiriöt kuten näkö- ja puhehäiriöt. Olen kuvannut ennakko-oireita kattavasti aikaisemmassa postauksessa.
Stressiperäinen jännityspäänsärky (tension headache)
Stressiperäinen jännityspäänsärky alkaa yleensä otsalta ja se tuntuu siltä kuin kireä panta kiristäisi pään ympärillä. Kipu on tasaista verrattuna migreeniin, johon liittyviä kipu on sykkivää. Stressiperäinen jännityspäänsärky liittyy nimensä mukaisesti stressaaviin tilanteisiin ja se linkittyy erityisesti kortisolin ja adrenaliinin lisääntymiseen. Stressiperäistä jännityspäänsärkyä voi ennaltaehkäistä lähinnä vain yleisellä stressin vähentämisellä tai välttämisellä. Kivun ollessa jo päällä, tavalliset särkylääkkeet yleensä auttavat. Jännityspäänsärky voi laukaista migreenikohtauksen.
Niska- ja hartiaperäinen jännityspäänsärky (cervicogenic headache)
Niska- ja hartiaperäinen jännityspäänsärky johtuu joko puristuksissa olevasta hermosta, kireistä lihaksista, rappeutuneesta välilevystä tai niska-hartiaseutua rasittavasta asennosta, kuten epäergonominen työskentely tietokoneella, puhelimen tuijottelu huonossa asennossa, vääränlainen tyyny tai urheilu väärässä asennossa. Erityisesti jooga ja kuntosali altistavat niska- ja hartiaperäiselle jännityspäänsärylle väärin tehtynä. Oikeassa asennossa tehtynä molemmat kuitenkin vahvistavat niska-hartia-alueen lihaksia ja voivat täten vähentää jännitystiloja. Myös niska- ja hartiaperäisen jännistyspäänsäryn kipu on tasaista ja myös se voi laukaista migreenikohtauksen.
Sarjoittainen päänsärky (cluster headache)
Sarjoittainen päänsärky on kaikista päänsäryistä kivuliain, minkä takia sitä on kutsuttu myös itsemurhapäänsäryksi. Kipu on aina yhden silmän kohdalla ja se tuntuu siltä kuin silmää tökittäisiin jäätikulla tai polttavan kuumalla pistimellä. Kipu voi kestää tunneista päiviin. Kohtauksia ilmenee usein useita peräkkäin, jonka jälkeen niihin voi tulla pitkäkin taukoa. Tästä johtuu päänsärkytyypin nimitys, sarjoittaisuus. Sarjoittaista päänsärkyä voidaan hoitaa lisähapella.
Kolmoishermosärky
Kolmoishermosärky alkaa kasvokipuna ja sen ominaispiirre on, että kasvojen alueen koskettaminen lisää kipua. Siinä missä migreenikipu yleensä helpottaa, jos kipukohtaa painaa kevyesti kylmällä esineellä, kuten pakastepussilla, kolmoishermosärky pahenee eikä kestä kylmää eikä kosketusta. Kolmoishermosäryn syytä ei tiedetä, mutta yksi teoria on, että alueella olisi hermopinne, joka aiheuttaisi kivun. Kolmoishermosärky saatetaan helposti diagnosoida migreeniksi.
Poskiontelosärky (sinus headache)
Englanninkielisessä migreenikirjallisuudessa törmää lähes poikkeuksessa termiin sinus headache, jolla viitataan poskionteloiden alueella olevaan kipuun. Suomessa tallaista päänsärkyä ei taideta pitää yleisenä tai erillisenä poskiontelotulehduksesta, mutta erityisesti Yhdysvalloissa moni migreeni diagnosoidaan virheellisesti poskiontelopäänsäryksi. Oikea poskiontelosärky liittyy poskiontelotulehduksen yhteydessä esiintyvään kipuun.
Takaraivohermosärky (Occipital Neuralgia)
Takaraivohermosärky on harvinainen tila, jossa silmän ja takaraivon välillä kulkeva hermo on vahingoittunut. Hermon vahingoittuminen voi olla perinnöllistä tai se on voinut syntyä sairauden, päähän kohdistuneen iskun tai jopa lääkkeiden vaikutuksesta. Kipu voi olla todella voimakasta ja muistuttaa paljon migreeniä. Erona migreenipäänsärkyyn on kivun mahdollinen molemminpuolisuus sekä sijainti myös otsalla, päälaella tai kaulassa.
Lääkepäänsärky
Kenties hämäävin päänsäryn tyyppi on lääkepäänsärky, joka voi muistuttaa mitä tahansa päänsärkyä. Lääkepäänsäryssä aivot tottuvat käytettäviin kipulääkkeisiin ja kipureaktio syntyy, kun lääkkeen tuoma vaikutus, esimerkiksi verisuonien supistumiseen (mm. triptaanit ja kofeiini) tai ylimääräisten välittäjäaineiden läsnäolo (mm. SSRI-lääkkeet), lakkaa lääkkeen puutteen vuoksi. Kipuun ei helpota mikään muu kuin kyseinen lääke. Lääkepäänsärystä eroon pääsemiseksi ei ole tunnistettu muita keinoja kuin kärsiä vierotusoireet ja odottaa, että aivot tottuvat olemaan ilman säännöllistä lääkeannostaan, mikä on hyvin kivulias tie.
Turvallisena rajana esimerkiksi migreenissä yleisesti käytettäville triptaaneille pidetään 10 annosta kuukaudessa, mutta osa migreenilääkäreistä on esittänyt, että lääkepäänsäryn kehittämiselle altistaa jo huomattavasti pienempi määrä4,5. Myös kahvi – tai pikemminkin sen puute – voi aiheuttaa lääkepäänsärkymäistä särkyä.
Näiden lisäksi kirjallisuudessa on tunnistettu mm. kylmän ruoan syönnin jälkeinen päänsärky, josta migreenikot kärsivät muita herkemmin. Äkillinen ja voimakas päänsärky on aina syy hakeutua kiireellisesti terveydenhuollon pariin jatkotutkimuksiin, sillä se voi olla merkki esimerkiksi aivohalvauksesta.
Lähteet:
1 Angela A. Stanton. 2017. Fighting the migraine epidemic: Complete guide how to treat & prevent migraines without medications. CreateSpace Independent Publishing Platfrom. ISBN-13: 9781546976370. s. 35–49
2 Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos. ISBN: 978-1-4165-4769-3.
3 Seppo Soinila & Markku Kaste. 2015. Neurologia. Kustannus Oy Duodecim. EAN/tuotenumero: 9789516565937. Jatkuvasti päivittyvä ekirja. Saatavissa: https://www.oppiportti.fi/op/opk04598
4 Josh Turknett. 2020. Keto for Migraine. A Healthy Brain Solutions Publications. s. 67–69. 5 David Buchholz. 2002. Heal your headache. Workman Publishing
5 David Buchholz. 2002. Heal your headache. Workman Publishing Company, Ins. ISBN: 978-0-7611-2566-2. s. 37–59.