Aamuyöllä alkava migreeni

Aamuyöllä alkava migreeni on viikonloppu- ja kuukautismigreenin lisäksi kolmas selkeään ajankohtaan sidoksissa oleva migreeni. Yksittäinen kohtaus voi toki alkaa ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa, mutta jos kohtauksen usein alkavat juuri aamuyöllä, voi siihen löytyä selkeä selitys. Kirjallisuudessa täksi on esitetty useimmiten laskevaa verensokeria^1,2, mutta syynä voivat olla myös yönaikainen aistikuormitus tai ilmanpaineen vaihtelut¹. Jos migreenikohtauksillesi on tyypillistä alkaa usein aamuyöstä, voi olla hyödyllistä kokeilla näihin liittyviä toimenpiteitä ja tarkkailla niiden vaikutusta.

Liian alhainen verensokeri

Olen kirjoittanut aikaisemmin migreenikkojen ”glukoosiyliherkkyydestä”, jolla tarkoitetaan migreenikoilla olevia geenimuutoksia glukoosi- ja insuliinireseptoreissa ja näistä johtuvaa erilaista insuliini- ja glukoosiaineenvaihduntaa. Tiivistettynä, tämänhetkisen tiedon mukaan, noin 75 % migreenikoista kärsii hypoglykemiasta eli liian alas laskevasta verensokerista noin 3–4 tuntia hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen³. Koska alhainen verensokeri on yhdistetty migreenikohtauksiin^2,3, on mielestäni ihan varteen otettava teoria, että aamuyöllä alkavan kohtauksen syynä on yön aikana liian alas laskeva verensokeri. Käytännössä verensokerin laskun voi estää kahdella tavalla: joko heräämällä syömään 1–2 kertaa yön aikana tai syömällä juuri ennen nukkumaan menoa rasvaista eläinproteiinia, jonka pilkkoutuminen ja aineenvaihdunta kestää sen verran kauan, että elimistö muuttaa sitä sokeriksi juuri siihen aikaan, kun verensokeri muuten lähtisi laskuun.

Minusta yön aikana herääminen kuulostaa kamalalta, mutta sitä on ihan tosissaan suositeltu migreenikoille, esimerkiksi Rodolfo Low’n 1980-luvun lopussa julkaistussa kirjassa. Jos tätä haluaa kokeilla, kannattanee yöeväät tehdä jääkaappiin jo etukäteen valmiiksi.

Toinen suositeltu – ja mielestäni paljon helpompi – tapa on syödä ennen nukkumaan menoa noin 50 grammaa rasvausta eläinproteiinia (esim. jauheliha, lohi, pihvi – ei kuitenkaan prosessoitu liha, kuten makkarat tai leikkeleet). Tämä perustuu siihen, että ihmiskeholla on kyky käyttää proteiineja kahdella tavalla: joko elimistön tarvitsemien proteiinien valmistukseen (nk. proteiinisynteesi) tai pilkkomalle ne glukoosiksi (eli verensokeriksi). Toisin sanoen, siinä missä hiilihydraateista tulee elimistössä pilkkoutuessaan aina glukoosia, proteiinin osalta keholla on kaksi mahdollisuutta. Se käynnistyykö proteiinisynteesi vai tehdäänkö proteiineista glukoosia, riippuu pitkälti syödystä määrästä: pienehkö määrä ei riitä käynnistämään proteiinisynteesiä ja taas todella suurta määrää ei pystytä täysimääräisesti hyödyntämään. Tähän perustuu migreenikoille suositeltu määrä noin 50 grammaa – se on riittävän vähän, ettei se käynnistä proteiinisynteesiä, mutta riittävästi, että siitä muodostuu glukoosia estämään verensokerin liiallinen lasku.¹

Proteiinien pilkkoutuminen glukoosiksi on paljon hitaampaa kuin hiilihydraattien ja eläinproteiinien mukana tuleva rasva hidastaa pilkkoutumista entisestään. Käytännössä siis aineenvaihdunnan tuloksena kehon käyttöön vapautuu glukoosia noin 4 tuntia proteiinin syömisen jälkeen, jolloin verensokeri ei pääse laskemaan liian alas. Kasviproteiineja ei suositella käytettäväksi tässä yhteydessä, sillä ne sisältävät liikaa hiilihydraatteja ja liian vähän rasvaa. Myös siitä voi olla apua, ettei viimeisenä ruokana ennen 50 gramman eläinproteiinia syötävä ateria ole liian hiilihydraattipainotteinen vaan sisältää riittävästi rasvaa ja proteiinia.¹

Olen aikaisemmin kirjoittanut natrium-kalium-tasapainoteoriasta migreenin taustalla. Sen mukaan verensokerin lasku, joka johtuu insuliinin liiallisesta tuotannosta, johtaa myös natriumin poistumiseen kehosta. Tästä johtuen illalla ennen nukkumaan menoa voi olla hyödyllistä juoda myös lasi suolavettä (esim. ½-1 maustemitallinen suolaa tavalliseen vesilasiin).

Yöaikainen aistikuormitus

Jos verensokerin muutokset eivät selitä aamuyöllä alkavia kohtauksia, toinen selittävä tekijä voivat olla yönaikaiset aistiärsykkeet – varsinkin jos aamuyöllä alkavat migreenit liittyvät aina samaan yöpaikkaan. Olen aiemmin kirjoittanut migreenikkojen hypersensitiivisistä aivoista, mikä tarkoittaa, että migreenikot kokevat kaikenlaiset aistiärsykkeet voimakkaampina kuin perusterveet ihmiset. Yönaikaisia aistiärsykkeitä voivat olla esimerkiksi:

• Valoärsykkeet – vilkkuvatko katulamput tai tuleeko muusta asunnosta huoneeseen valoa? Ajoittuvat aamuyön migreenit täysikuun aikaan? Valoärsykkeiden määrää voi vähentää joko pimentävällä verholla tai nukkumalla silmät peittävän maskin kanssa.

• Ääniärsykkeet – kuuluuko ulkoa tai naapurista yön aikana ääniä? Itkeekö naapurin vauva? Ääniärsykkeiden määrää voi yrittää vähentää nukkumalla korvatulppien kanssa, mutta siinä on riskinä, että nekin provosoivat migreeniä. Makuuhuoneen paikkaa asunnossa voi kuitenkin yrittää vaihtaa.

• Tuntoärsykkeet – painaako tyyny tai häiritseekö yöpuvun sauma? Tuntoärsykkeiden määrää voi yrittää vähentää mahdollisimman pehmeillä, saumattomilla ja hankaamattomilla ratkaisuilla.

Muut selittävät tekijät

Jos kumpikaan yllä olevista ei tunnu selittävän aamuyöllä alkavia migreenikohtauksia, voi yksi tarkasteltava syy olla ilmanpaineen vaihtelut. Tällöin voi pitää kirjaa kohtauksista sekä merkitä aina yönaikaiset ilmanpaineen vaihtelut ja katsoa löytyykö tästä yhdistävää tekijää. Olen aiemmin kirjoittanut ilmanpaineen vaihtelusta migreenitriggerinä sekä myös siitä, kuinka sitä voi hoitaa natrium-kalium-tasapainoteorian periaatteiden mukaisesti.

Onko sinulla aamuyöllä alkavia migreenikohtauksia usein ja oletko saanut ne selätettyä?

Lähteet:

¹ Angela A. Stanton. 2017. Fighting the migraine epidemic: Complete guide how to treat & prevent migraines without medications. CreateSpace Independent Publishing Platfrom. ISBN-13: 9781546976370.

² Rodolfo Low. 1989. Victory over migraine. The breakthrough study that explains what causes it and how it can be completely prevented through diet. Henry Holt and Company Inc. ISBN: 0-8050-0927-2.

³ Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.