Käsittelen tässä kirjoituksessa migreenikoilla havaittuja eroja sokeriaineenvaihdunnassa ja sen mahdollista linkittymistä migreenikohtausten syntyyn. Samalla pyrin avaamaan, mitä otsikon termit tarkoittavat. Olen nähnyt tästä kolmikosta käytettävän migreenikirjallisuudessa termiä glukoosiyliherkkyys1, joskaan se ei taida olla virallinen lääketieteellinen termi.
Glukoosi ja insuliini
Glukoosi eli tuttavallisemmin verensokeri on ihmisen verenkierossa kulkeva, elimistölle elintärkeä aine, jonka määrä perusterveillä ihmisillä vaihtelee välillä 4,0–7,0 mmol/l. Useat elimet käyttävät glukoosia energianlähteenä ja yleisimmin ihmiskeho saa sitä ravinnon myötä, sillä useat hiilihydraatit pilkkoutuvat ruoansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Ihmiskeho pystyy kuitenkin valmistamaan kaiken tarvitsemansa glukoosin, joten hiilihydraattien syöminen ei ole siitä näkökulmasta katsottuna välttämätöntä. Toisin on proteiinin ja rasvojen kanssa, sillä näihin molempiin ryhmiin kuuluu välttämättömiä amino- ja rasvahappoja, joiden saanti on edellytys ihmiskehon terveelle toiminnalle. Jos hiilihydraattien saantia ravinnosta rajoitetaan, huomattava osa kehon elimistä siirtyy käyttämään energialähteenä maksan valmistamia ketoaineita, minkä lisäksi keho valmistaa pienen määrän glukoosia niihin prosesseihin, joille glukoosi on välttämätöntä. 2
Insuliini on hormoni, jonka yksi keskeinen tehtävä on viedä glukoosi solujen sisälle, jossa se voidaan hyödyntää energiana. Insuliinia voi ajatella avaimena, joka kiinnittyy solussa olevaan lukkoon ja saa siinä olevan glukoosimolekyylin muotoisen oven avautumaan. Toisin sanoen, jotta glukoosi pääsee soluin sisälle, verenkierrossa tulee olla riittävä määrä insuliinia. Insuliinia tuotetaan haimassa ja sen tuotantomäärä on perusterveellä ihmisellä verrannollinen verensokerin määrään: kun verensokeri nousee, haima alkaa tuottaa insuliinia enemmän. Tarkoituksena on, ettei verensokerin määrä pääse nousemaan haitalliselle tasolle.2
Insiliiniresistanssi, hyperinsulinemia ja hypoglykemia
Elimet voivat tulla vastustuskykyisiksi (eli resistenteiksi) insuliinille. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden avaimen teho ei enää riitäkään avaamaan ovea, vaan avaimia tarvitaan useampi samalla kertaa. Tämä johtaa käytännössä siihen, että verensokerin määrän pitäminen normaalisissa rajoissa edellyttää suurempaa määrää insuliinia verenkierrossa. Ilmiötä kutsutaan sekä insuliiniresistanssiksi että hyperinsulinemiaksi. Insuliiniresistanssi tarkoittaa, että solut pysyvät vastustamaan insuliinin vaikutusta ja hyperinsulinemia tarkoittaa normaalista korkeampia veren insuliinitasoja. Käytännössä nämä ilmiöt ilmenevät aina samanaikaisesti, jolloin niillä tarkoitetaan samaa asiaa.2
Hiilihydraattien syönnin jälkeisissä verensokerimittauksissa insuliiniresistanssi/hyperinsulinemia voi ilmentyä kahdella eri tavalla. Yleisempää on, että verensokeri ja insuliini ovat molemmat koholla. Tällöin puhutaan hyperglykemiasta eli kohonneesta verensokerista ja käytännössä tämä tila on kakkostyypin diabetes (tai sen esiaste). Harvinaisempaa taas on hypoglykemia eli liian alhainen verensokeri samalla kun insuliinitasot ovat koholla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että solut ovat alkaneet vastustaa insuliinia ja edellyttävät suurempaa määrää sitä päästääkseen glukoosia sisälle, mutta haimalla on kysyä vastata tähän resistanssiin ja se puskee verenkiertoon koko ajan lisääntyvän määrän insuliinia – niin kauan, että solujen raja tulee vastaan ja ne avaavat ovensa glukoosille. Tässä kohtaa insuliinia on veressä niin paljon, että ovia avautuu liikaa ja verensokeri pääsee laskemaan alle 4,0 mmol/l, mitä pidetään hypoglykemisena.3
Migreenikot ovat huomattavilta osin jälkimmäistä tyyppiä: hyperinsulinemisia (kohonnut insuliini) ja hypoglykemisia (liian alhainen verensokeri). Tämä on tietääkseni todettu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, jolloin professori Rodolfo Low teki huomattavan määrän sokerirasitustestejä migreenikoille mitaten sekä verensokeria että insuliinia (kts. hänen kirjastaan tekemäni kirja-arvostelu). Näitä tuloksia on esitetty alla olevissa kuvissa. Myös uudempi tutkimustieto puoltaa vahvasti sitä, että migreenikot ovat insuliiniresistantteja4,5.
Geneettiset erot
Syyn migreenikkojen insuliiniresistanssiin (ja hyperinsulinemiaan ja hypoglykemiaan) epäillään olevan geneettinen5. Nykytiedon valossa merkittävä osa migreenikkojen geneettisistä eroista liittyy insuliini- ja glukoosireseptoreihin1. Esimerkiksi seuraavissa geeneissä migreenikoilla on yleisesti muunnoksia6:
- INS, IRS1 ja INSR: ohjaavat miten insuliinireseptorit muodostuvat
- GYS: ohjaa glykogeenin synteesiä (glukoosi varastoituu kehoon glykogeeninä)
- SLC2A1, SLC2A2: ohjaavat glukoosia kuljettavien proteiinien muodostumista
- GSK3B: ohjaa varastoituneen glukoosin (glykogeenin) synteesiä
Kaikilla migreenikoilla ei ole näitä kaikkia muunnoksia, mutta keskimäärin niiden esiintyminen on yleisempää migreenikoilla kuin väestössä keskimäärin. Asiasta enemmän kiinnostunet voivat tutkia eri muunnosten yleisyyttä migreeniin liittyen tältä sivustolta.
Migreenikoille suositeltavat ruokavaliot
Mitä tämä kaikki sitten käytännössä tarkoittaa ja kuinka se tulisi huomioida oman migreenin hoidossa? Käytännössä 2010-luvulla julkaistussa migreenikirjallisuudessa suositellaan migreenikoille vahvasti vähintään alhaisen glykeemisen indeksin ruokavaliota, mutta mieluummin vähähiilihydraattista, jopa ketogeenistä ruokavaliota1,4,7,8.
Glykeeminen indeksi (GI) viittaa ruoan aiheuttamaan verensokerin nousuun ja mitä korkeampi GI-arvo on, sitä nopeammin ja enemmän verensokeri nousee. Migreenikkojen tulisi vältellä korkean GI:n ruokia, joita ovat kaikki nopeat (kuiduttomat) hiilihydraatit, erityisesti sokeri, puhdistetut viljatuotteet, kuten vaalea leipä ja pasta, tärkkelyspitoiset juurekset, kuten peruna ja bataatti, sekä osa hedelmistä, kuten banaani ja vesimeloni.7 En löytänyt virallisen tahon GI-taulukkoa, mutta esim. tästä sivustosta saanee osviittaa eri ruoka-aineiden glykeemistä indekseistä.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio tarkoittaa yleensä, että hiilihydraattien määrä rajataan noin 50–100 grammaan päivässä. Tämä vähentää verensokerin vaihteluita, mutta elimistö käyttää edelleen glukoosia pääasiallisena energialähteenään. Ketogeeninen ruokavalio taas tarkoittaa, että keho siirtyy ketoosiin eli tilaan, jossa elimistön pääasiallinen energianlähde ovat glukoosin sijaan ketoaineet. Tämä edellyttää yleensä hiilihydraattien rajoittamista maksimissaan 20 grammaan päivässä8. Erityisesti ketogeenisestä ruokavaliosta on saatu tutkimusnäyttöä migreenin hoidossa7. Vähähiilihydraattiseen ja ketogeeniseen ruokavalioon löytyy netistä paljon ohjeita, reseptejä sekä myös valmennuksia ruokavalion aloittamiseen.
Olen aikaisemmin osana omaa tarinaani kertonut, että noudatan arjessa ketogeenistä ruokavaliota, jota täydennän Stanton Migraine Protocol -menetelmän opeilla ja migreenikohtaukseni ovat pysytelleet poissa jo puolitoista vuotta. Koska edelleen hiilihydraattipitoisten aterioiden nauttiminen lähtee viemään kehoani kohti migreenikohtausta, lienee perusteltua olettaa, että ainakin minulla on iso määrä migreenikoille tunnistettuja, glukoosi- ja insuliinireseptoreihin liittyviä geneettisiä poikkeamia. Onneksi tätä pystyy kontrolloimaan ruokavaliolla.
Lähteet:
1 Angela A. Stanton. 2017. Fighting the migraine epidemic: Complete guide how to treat & prevent migraines without medications. CreateSpace Independent Publishing Platfrom. ISBN-13: 9781546976370.
2 Benjamin Bikman. 2020. Why we get sick. BenBella Books. ISBN: 9781948836982.
3 Rodolfo Low. 1989. Victory over migraine. The breakthrough study that explains what causes it and how it can be completely prevented through diet. Henry Holt and Company Inc. ISBN: 0-8050-0927-2.
4 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.
5 Innocenzo Rainero, Flora Govone, Annalisa Gai, Alessandro Vacca & Elisa Rubino. 2018. Is Migraine Primarily a Metaboloendocrine Disorder? Curr Pain Headache Rep. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29619630/
6 Weizmann Institute of Science. 2022. GeneCards®: The Human Gene Database. Tietokanta. Saatavissa: https://www.genecards.org/. Viitattu: 12.3.2022.
7 Katy Munro. 2021. Managing your migraine. Penguin life experts. ISBN: 978-0-241-51428-3
8 Josh Turknett & Jenny Turknett. 2013. The migraine miracle: a sugar-free, gluten-free, ancestral diet to reduce inflammation and relieve your headache for good. New Harbinger Publications, Inc.