Migreenitriggerit, osa 2: Henkinen kuormitus

Stressi on tutkimusten mukaan yksi yleisempiä migreenitriggereitä: yli 70 % migreenikoista tunnistaa sen omaksi triggerikseen1. Kirjallisuudessa erityisesti seuraavat stressiin ja muuhun henkiseen kuormittumiseen liittyvät tilanteet ja tunnetilat on tunnistettu migreenitriggereiksi:

  • Ahdistunut tai kuormittunut olotila
  • Surullinen olotila
  • Raivostunut olotila
  • Jännittävä tilanne (esim. esiintyminen)
  • Huomattava ilo tai innostus
  • Intensiivistä keskittymistä vaativat tilat (”aivotyö”)

Henkisesti kuormittavat tilat voivat olla joko äkillisiä ja lyhytkestoisia tai jatkuvia ja pitkäkestoisia. Molempia pidetään migreenitriggereinä ja syyksi epäillään kuormittumiseen liittyvän hormonitoiminnan muutoksia2. Stressi tarkoittaa käytännössä kehon pakene-tai-taistele-mekanismin käynnistymistä, jolloin hermoston toiminta kiihtyy ja erityisesti kahden hormonin (kortisoli ja adrenaliini) eritys lisääntyy. Kortisoli kohottaa veren glukoosipitoisuutta ja adrenaliini nostaa sydämen sykettä.3 Keho valmistautuu siis – kirjaimellisesti – joko taistelemaan tai pakenemaan.

Migreenin syntymekanismia kuvaavan natrium-kalium-tasapainoteorian mukaan jo hermoston toiminnan kiihtyminen voi selittää migreenikohtauksen laukeamisen: hermosto tarvitsee toimiakseen ioneja, erityisesti natrium-, kalium- ja magnesiumioneja, ja migreenikkojen aivot tarvitsevat niitä vielä keskimääräistä huomattavasti enemmän hypersensitiivisyydestään johtuen4. Stressi voi siis kuluttaa hermoston tarvitsemat ionit loppuun, jos niitä ei saada riittävästi ravinnon kautta stressaavassa tilanteessa. Oma kokemukseni on, että erityisesti natrium kuluu loppuun, mistä johtuen juonkin nykyään ylimääräisen suolavesilasin (1/8 teelusikka suolaa lasilliseen vettä) stressaavissa tai jännittävissä tilanteissa. Jos tilanne on pitkäkestoinen, kuulostelen kehoa ja saatan tarjota sille enemmänkin natriumia.

Toinen selitys migreenikohtauksen laukeamiselle löytyy hormonien toiminnasta. Olen aikaisemmin sivunnut muutamassakin postauksessa migreenikkojen erilaista glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaa perusterveisiin verrattuna (kts. kirja-arvosteluni Rodolfo Low’n kirjasta tai laajempi postaus natrium-kalium-tasapainoteoriasta). Kortisoli kohottaa veren glukoosipitoisuutta, koska keho valmistautuu joko taistelemaan tai pakenemaan, mitkä molemmat vaativat nopeaa energiaa lihaksille3. Nykypäivän stressaavissa tilanteissa harva kuitenkaan taistelee tai pakenee (eli käyttää lihaksiaan), joten kohonnut glukoosi jää pyörimään verenkiertoon. Kohonnut kortisoli estää insuliinin toimintaa5, joten migreeni iskee yleensä vasta sen jälkeen, kun akuutti stressi on jo ohi – tällöin insuliini pääsee kunnolla reagoimaan kohonneisiin veren glukoositasoihin, mikä johtaa hetkellisesti suurempaan glukoosin siirtymiseen soluihin. Tämä taas poistaa natriumia ja vettä, mikä voi johtaa migreenikohtaukseen. Yleisin esimerkki stressin jälkeisestä migreenistä on nk. viikonloppumigreeni (kts. aikaisemmin tekemäni postaus).

Yleisemmin migreenikoille suositellaan stressistä laukeaviin kohtauksiin erilaisia rentoutusmenetelmiä. Migreenikirjoissa1,2 on tunnistettu keinoiksi mm.:

  • Kuormittunutta mieltä voi yrittää rahoittaa erilaisilla meditaatioharjoituksilla
  • Kehon jännitystiloja voi yrittää purkaa itse mm. biofeedbackin, joogan ja hengitysharjoitusten avulla.
  • Erilaiset rentouttavat hoidot, kuten hieronta, vyöhyketerapia, kiropraktiikka, osteopatia tai energiahoidot voivat auttaa myös hermostoa rentoutumaan.
  • Jos stressi aiheuttaa purentaongelmia, niitä voi yrittää helpottaa purentakiskon avulla.

Oma kokemukseni on, että pitkäkestoiseen, kohtalaisen tasaisena pysyvään stressiin auttaa parhaiten, kun yhdistää hermostoa rentouttavat harjoitukset riittävään määrään ravinnon kautta saatavia natrium- ja kaliumioneja ja tarvittaessa tukee hermostoa vielä ylimääräisellä natriumilla. Pidemmällä aikavälillä kuormittavien tekijöiden poistaminen elämästä on tietysti tärkeää, mutta se ottaa usein aikaa ja voimavaroja, joita hetkestä ei aina löydy. Minulle jo siirtyminen noudattamaan suurin piirtein Stanton Migraine Protocol®:n mukaisia ohjeita hävitti kaikki stressiin liittyvät kohtaukset. Yksittäisinä jännittävämpinä työpäivinä, jos esimerkiksi joudun esiintymään isolle yleisölle, saatan tarvita ylimääräisen suolavesilasin ja hetken aikaa syvähengittelyä, mutta ne riittävät täysin tasapainon palauttamiseen. HUOM! Oma kokemukseni on, että stressi kallistuu aina natriumiin (eikä kaliumiin), mutten osaa sanoa onko tämä kaikilla näin vai ainoastaan minun kokemukseni. Suosittelen suolatestiä selvittämään asiaa omalla kohdallasi.

Äkilliseen stressireaktioon, jonka selkeästi tunnen kohottaneen adrenaliinitasoja (esim. pelästyminen, hyvin ikävät uutiset tai äkillinen suuttumus), natrium-kalium-tasapainoteorian mukaisena ohjeena on toimia kuten keho olettaa: taistella tai paeta eli käytännössä tehdä jotain niin fyysistä, että syke nousee kunnolla ja kohonnut veren glukoosipitoisuus laskee, koska keho käyttää ylimääräisen glukoosin energiaksi. Reilun vuoden aikana mitä olen natrium-kalium-tasapainotuksen ohjeita noudattanut, olen kokenut tällaisen tilan vain muutaman kerran. Ensimmäisellä kerralla en päässyt reagoimaan riittävän nopeasti ja taustasärky ehti alkaa. Sain sen lopulta jossain kohtaa saman päivän aikana korjattua, mutta todennäköisesti olisin selvinnyt helpommalla, jos olisin päässyt kokeilemaan urheilua riittävän ajoissa. Toisella kerralla kokeilin kahvakuulan heiluttelua, mutta selkeästi en tehnyt sitä joko riittävän pitkään tai riittävän voimakkaasti, sillä pieni taustasärky hiipi silläkin kertaa joksikin aikaa. Kolmannella kerralla lähdin aivan saman tien puolen tunnin juoksulenkille, mikä toimi. Epäilen, että tämä johtui siitä, että urheilu oli anaerobista ja riittävän pitkäkestoista.

Lähteet:

1 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7

2 Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos.

3 Mayo Clinic. 2021. Chronic stress puts your health at risk. Saatavissa: https://www.mayoclinic.org/healthy-lifestyle/stress-management/in-depth/stress/art-20046037. Viitattu: 26.11.2021.

4 kts. lähteet aikaisemmasta postauksestani migreenikkojen aivojen hypersensitiivisyydestä

5 Dina Aronson. 2009. Cortisol — Its Role in Stress, Inflammation, and Indications for Diet Therapy. Vol. 11 No. 11 P. 38. Saatavissa: https://www.todaysdietitian.com/newarchives/111609p38.shtml

1 kommentti artikkeliin “Migreenitriggerit, osa 2: Henkinen kuormitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.