Inkivääri migreenikohtauksen hoidossa

Huomioithan, että tämän artikkelikatsauksen on kirjoittanut täysin maallikko ja mitkään tekstissä annetut suositukset eivät ole minun suosituksiani, vaan olen merkinnyt niihin lähteet. Toivon, että tarkastelet näitä lähteitä kriittisesti ja pohdit itse tai kysyt lääkäriltäsi ovatko ne uskottavia. Lisäksi olen kertonut omista kokemuksistani, mutta suhtauduthan niihin kuten täytyykin: yhden ihmisen subjektiivisiin kokemuksiin, joista ei voi tehdä yleistyksiä. Jos sinulla on pitkäaikaissairauksia tai säännöllinen lääkitys, täytyy ristivaikutusten riski aina varmistaa lääkäriltä tai muusta luotettavasti lähteestä, kuten lääkkeiden tuoteselosteesta tai apteekista.

Inkivääri on Aasiasta peräisin oleva kasvi, jonka juurta on hyödynnetty mausteena ja lääkkeenä useiden tuhansien vuosien ajan. Yleisemmin inkiväärillä hoidetaan pahoinvointia ja oksennusta, mutta sitä on tutkittu myös migreenin kohtaushoidossa:¹

• Jo vuonna 1990 inkivääri tunnistettiin potentiaaliseksi migreenin kohtauslääkkeeksi, koska sitä on käytetty neurologisten sairauksien kansanparannushoitona useammassakin eri kulttuurissa².

• Vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa³ 29 migreenikkoa, joiden kohtaukset alkoivat aina pienellä säryllä ja kehittyivät lopulta keskikovaksi tai kovaksi säryksi, ottivat heti lievän kivun ilmaannuttua inkivääri-reunuspäivänkakkara-yhdistettä (reunuspäivänkakkara on migreenin Käypä hoito -suositusten liitteessäkin⁴ mainittu rohdoskasvi). Kahden tunnin kuluttua yhdisteen ottamisesta lähes puolet migreenikoista oli kivuttomia ja joka kolmas raportoi vain kevyttä päänsärkyä. Tutkijoiden mukaan inkivääri-reunuspäivänkakkara-yhdiste oli hyvä ja turvallinen ensihoito heti kohtauksen ensioireisiin otettuna.

• Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa⁵ 60 migreenikkoa otti kohtauslääkkeeksi kielen alta imeytyvänä tablettina yli 200 kohtaukseen joko samaa, edellisessäkin tutkimuksessa testattua inkivääri-reunuspäivänkakkara-yhdistettä tai plaseboa. Inkivääri-reunuspäivänkakkararyhmässä kipu väheni plaseboryhmää enemmän. Tutkijoiden mukaan kielen alta imeytyvä inkivääri-reunuspäivänkakkara-valmiste onkin turvallinen ja toimiva ensihätään käytettävä kohtauslääke niille migreenikoille, jotka kärsivät lievästä päänsärystä ennen kuin keskitasoinen tai kova päänsärky alkaa.

• Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa⁶ 100 auratonta migreeniä sairastavaa sai kohtauksen hoitoon joko sumatriptaania tai inkiväärijauhetta. Inkiväärijauhe sisälsi 250 mg inkiväärijuurta. Lisäksi heitä pyydettiin käyttämään saamaansa valmistetta viiteen seuraavaan kohtaukseen ja kirjaamaan vaikutukset ylös. Myös halukkuutta jatkaa kyseisen valmisteen käyttöä kohtaushoitona tiedusteltiin kuukauden käytön jälkeen. Tuloksena oli, että ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa: inkivääri toimi siis keskimäärin yhtä hyvin kuin sumatriptaani. Molemmissa ryhmässä päänsäryn voimakkuus aleni huomattavasti kaksi tuntia lääkkeen oton jälkeen ja molemmissa ryhmissä oli samanlainen halukkuus jatkaa kyseisen valmisteen käyttöä. Sen sijaan inkivääriryhmässä raportoitiin vähemmän sivuvaikutuksia kuin sumatriptaaniryhmässä, mikä tekee siitä jopa paremman vaihtoehdon.

• Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa⁷ 60 kohtauksellista migreeniä sairastavaa sai kohtaushoitona tulehduskipulääkkeen (ketoprofiini, 100 mg) lisäksi joko inkiväärivalmistetta (inkiväärijuurta 400 mg) tai plasebovalmistetta. Potilaat arvioivat kivun ja muiden oireiden voimakkuutta puolen tunnin välein lääkkeiden otosta kahden tunnin ajan. Inkivääriä saaneessa ryhmässä kipu lievittyi merkittävästi enemmän ja migreenikkojen toiminallisuus parani plaseboryhmään verrattuna. Tutkijoiden mukaan inkivääri voi olla hyvä lisä migreenipotilaiden kohtaushoitoon.

Yksi tutkimus on tehty myös inkivääristä migreenin estohoidossa⁸. Tulosten mukaan päivittäinen 200 mg:n annos inkiväärinjuurta kolmen kuukauden ajan ei vähentänyt migreenikohtauksia plaseboryhmää enempää. Vaikuttaakin, että inkivääri toimii vain kohtauslääkkeenä ja erityisesti heti ensioireisiin otettuna. Tutkimuksissa käytetty määrä inkiväärinjuurta on ollut 250–400 mg ja sitä on pidetty turvallisena. Inkiväärijuurta saa Suomesta ainakin jauhevalmisteena, jolloin sitä sekoitetaan veteen, tai kapseleina. Lisäksi joillakin nettisivustoilla, kuten täällä, migreenikoille ehdotetaan myös teen tai limonadin keittämistä inkivääristä.

Mihin inkiväärin toiminta kohtauslääkkeenä sitten perustuu? Löysin yhden tutkimuksen, jonka mukaan inkivääri vähentää CGRP-partikkelien vapautumista CA77-soluista⁹. CGRP-partikkelit ovat peptidejä (proteiineja), joiden määrä verenkierrossa lisääntyy migreenikohtauksen aikana ja vähenee kohtauksen mentyä ohi¹⁰. Tällöin inkiväärin vaikutus perustunee siihen, että se vähentää näiden partikkelien määrää ja tätä kautta migreenin oireita. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole tarkemmin tiedossa, miten tai miksi inkivääri vähentää näiden partikkelien määrää. Omat kohtaukseni ehdin saada muilla keinoilla hallintaan, ennen kuin törmäsin inkivääriin, joten valitettavasti en pysty jakamaan tästä kokemuksia.

Lähteet:

¹ Ann M. Bode, Zigang Dong, Iris F. F. Benzie & Sissi Wachtel-Galor. 2011. The Amazing and Mighty Ginger. Herbal Medicine: Biomolecular and Clinical Aspects. 2nd edition. Boca Raton (FL): CRC Press/Taylor & Francis; 2011. Chapter 7. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22593941/

² T Mustafa & K C Srivastava. 1990. Ginger (Zingiber officinale) in migraine headache. J Ethnopharmacol. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2214812/

³ Roger K Cady, Curtis P Schreiber, Mary E Beach & Carolyn C Hart. 2005. Gelstat Migraine (sublingually administered feverfew and ginger compound) for acute treatment of migraine when administered during the mild pain phase. Med Sci Monit. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16127373/

⁴ Erkki Säkö. 27.8.2008. Käypä hoito: Migreeni. Lisätietoa aiheesta: Vitamiinit, hivenaineet ja rohdoskasvit sekä homeopaattiset valmisteet. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nix01215. Viitattu: 21.10.2021.

⁵ Roger K Cady, Jerome Goldstein, Robert Nett, Russell Mitchell, M E Beach & Rebecca Browning. 2011. A double-blind placebo-controlled pilot study of sublingual feverfew and ginger (LipiGesic™ M) in the treatment of migraine. Headache. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21631494/

⁶ Mehdi Maghbooli, Farhad Golipour, Alireza Moghimi Esfandabadi & Mehran Yousefi. 2014. Comparison between the efficacy of ginger and sumatriptan in the ablative treatment of the common migraine. Phytother Res. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23657930/

⁷ Laís Bhering Martins, Ana Maria Dos Santos Rodrigues, Débora Fernandes Rodrigues, Luana Caroline Dos Santos, Antônio Lúcio Teixeira & Adaliene Versiani Matos Ferreira. 2019. Double-blind placebo-controlled randomized clinical trial of ginger ( Zingiber officinale Rosc.) addition in migraine acute treatment. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29768938/

⁸ Laís Bhering Martins, Ana Maria Dos Santos Rodrigues, Nayara Mussi Monteze, Jenneffer Rayane Braga Tibaes, Matheus Henrique Alves Amaral, Rodrigo Santiago Gomez, Antônio Lúcio Teixeira, Adaliene Versiani & Matos Ferreira. 2020. Double-blind placebo-controlled randomized clinical trial of ginger (Zingiber officinale Rosc.) in the prophylactic treatment of migraine. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31398997/

⁹ Margaret Slavin, Julia Bourguignon, Kyle Jackson & Michael-Angelo Orciga. 2016. Impact of Food Components on in vitro Calcitonin Gene-Related Peptide Secretion-A Potential Mechanism for Dietary Influence on Migraine. Nutrients. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27376323/

¹⁰ Mikko Kallela & Markus Färkkilä. 2015. Uudet migreenin estolääkkeet tulevat. Aikakauskirja Duodecim. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12258