Migreenin vaikutusten mittaaminen: MIDAS

Migreeni on siitä hassu sairaus, että jokainen sairastaa sitä omalla tavallaan. Osalla kohtauksia on lähes päivittäin, joillakin vain silloin tällöin. Osa tietää tarkalleen, milloin odottaa kohtauksia (mm. juuri ennen kuukautisia tai ovuloidessa), osa taas ei pysty antamaan minkäänlaista selitystä kohtaukselle. Joillakin kipu on merkittävin oire, osa taas kärsii mm. aivosumusta tai pahoinvoinnista. Moni sairastaa jotenkin tältä väliltä tai näiden yhdistelmänä.1 On siis selvää, ettei migreeni vaikuta kaikkien siitä kärsivien elämään samalla tavalla. Vaikutusten määrittäminen on keskeisessä roolissa hoitosuunnitelman laatimisessa, joten kuinka migreenin vaikutuksia voidaan mitata?

Täysin migreenin vaikutusten arviointiin kehitetty MIDAS (Migraine Disability Assessment) on yksinkertainen ja nopea tapa arvioida migreenin vaiksutuksia. MIDAS keskittyy arvioimaan vaikutuksia kolmella osa-alueella: 1) työ tai opinnot, 2) kotityöt sekä 3) perhe, vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet. Migreenikko tekee arvion itse vastaamalla viiteen kysymykseen numeerisesti. Vapaasti suomennettuna kysymykset ovat:

  1. Kuinka monena päivänä viimeisen 3 kuukauden aikana olit poissa töistä tai koulusta päänsärystä johtuen?
  2. Kuinka monena päivänä viimeisen 3 kuukauden aikana tehokkuutesi töissä tai koulussa oli alentunut yli puolella päänsärystä johtuen (älä huomioi kysymyksessä 1 huomioimiasi päiviä)?
  3. Kuinka monena päivänä viimeisen 3 kuukauden aikana jätit tekemättä kotitöitä päänsärystä johtuen?
  4. Kuinka monena päivänä viimeisen 3 kuukauden aikana tehokkuutesi kotitöissä oli alentunut yli puolella päänsärystä johtuen (älä huomioi kysymyksessä 3 huomioimiasi päiviä)?
  5. Kuinka monena päivänä viimeisen 3 kuukauden aikana et osallistunut perhetapaamiseen, vapaa-ajan aktiviteettiin tai muuhun sosiaaliseen tilaisuuteen päänsärystä johtuen?

MIDAS-tulos saadaan laskemalla yllä olevien viiden kysymyksen vastauksen yhteen. Kokonaispistemäärän mukaisesti tuloksena on yksi neljästä kategoriasta (vapaasti suomennettu):

0–5 pistettäKategoria I: Minimaalinen tai epäsäännöllinen haitta
6–10 pistettäKategoria II: Lievä tai epäsäännöllinen haitta
11–20 pistettäKategoria III: Kohtalainen haitta
>20 pistettäKategoria IV: Vakava haitta

MIDAS-menetelmän ovat kehittäneet professori Richard B. Lipton (Albert Einstein College of Medicine of Yeshiva University, New York City) ja tohtori Walter E. Stewart (John Hopkins Bloomberg School of Public Health, Baltimore). Menetelmä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 Pain-lehdessä, jossa kehittäjät vertasivat sitä 90 päivän ajan pidettävään päänsärkypäiväkirjaan. Tarkoituksena oli osoittaa, että tämä yksinkertainen ja nopeasti tehtävä testi antaa riittävän tarkan arvion kuin päiväkirjan pitäminen. Päiväkirja on menetelmänä työläämpi ja aikaa vievämpi. MIDAS-mahdollistaa myös jälkikäteisen tarkastelun, toisin kuin päiväkirja. Lisäksi testin yksinkertaisuudesta johtuen, on sen avulla myös mahdollista seurata hoitojen vaikuttavuutta. Osaava lääkäri pystyy myös tuloksen avulla arvioimaan migreenikon hoidon tarvetta. Esimerkiksi migreenilääkäri Carolyn Bernstein suosittaa estolääkitystä niille, joiden MIDAS-tulos on kategoriassa III tai IV. Suomalaisen lääkärin Leif Lindbergin näkemykset ovat samansuuntaiset, joskin hän painottaa enemmän triptaanihoitoa sekä tarvetta konsultoida neurologia erityisesti asteen IV migreenikoilla. 2,3,4

En osaa sanoa kuinka yleisesti MIDAS-arviointimenetelmä on Suomessa käytössä, mutta ainakin siitä puhutaan positiiviseen sävyyn vuonna 2003 julkaistussa em. Leif Lindbergin Migreeni-kirjassa. En itse muista, että olisin tätä testiä koskaan lääkärin kanssa tehnyt – toki on mahdollista, etten vain muista sitä. Kävin ensimmäisiä kertoja lääkärissä migreenin takia jossain vuosien 2010 ja 2011 paikkeilla eli yli 10 vuotta sitten. Siitä olen kuitenkin varma, ettei testi ole noussut esille viimeisen viiden vuoden aikana – ei työhöntulotarkastuksen lääkärikäynnillä tai reseptien uusimiseen liittyvillä käynneillä. Suurimman osan elämästäni (ilman toimivaa lääkitystä) olen ollut kategorioissa II ja III, mutta minulla on ollut myös pahempi kausi, jolloin haitta (ilman toimivaa lääkitystä) on noussut kategoriaan IV. Nykyisellä hoitotasapainolla olen vahvasti kategoriassa I, mistä olen äärimmäisen kiitollinen.

Onko MIDAS-arviointimenetelmä sinulle tuttu ja millaiset pisteet saat?

Lähteet:

1 Katso lisää migreenin eri muodoista ja esiintymistavoista esimerkiksi lähteeksi 2 merkitystä kirjasta.

2 Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos. Sivut 141–143, 163.

3 W. F, Stewart, R. B. Lipton, K. B. Kolodner, J. Sawyer, C. Lee & J. N. Liberman. 2000. Validity of the Migraine Disability Assessment (MIDAS) score in comparison to a diary-based measure in a population sample of migraine sufferers. Pain. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11098098/

4 Leif Lindberg. 2003. Migreeni. Ajatus kirjat. 2. painos. Gummerus Kustannus Oy. Sivut 78–80.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.