Reunuspäivänkakkara migreenin estohoidossa

Huomioithan, että tämän artikkelikatsauksen on kirjoittanut täysin maallikko ja mitkään tekstissä annetut suositukset eivät ole minun suosituksiani, vaan olen merkinnyt niihin lähteet. Toivon, että tarkastelet näitä lähteitä kriittisesti ja pohdit itse tai kysyt lääkäriltäsi ovatko ne uskottavia. Lisäksi olen kertonut omista kokemuksistani, mutta suhtauduthan niihin kuten täytyykin: yhden ihmisen subjektiivisiin kokemuksiin, joista ei voi tehdä yleistyksiä. Jos sinulla on pitkäaikaissairauksia tai säännöllinen lääkitys, täytyy ristivaikutusten riski aina varmistaa lääkäriltä tai muusta luotettavasti lähteestä, kuten lääkkeiden tuoteselosteesta tai apteekista.

Reunuspäivänkakkara (engl. feverfew) on yksi vanhimmista yrttihoidoista, joita on käytetty migreenikohtausten estoon ja erilaisten tulehdustilojen hoitoon sitä käytettiin antiikin Kreikassa jo ajanlaskun alun aikoihin.1 Nykyään reunuspäivänkakkara on yleisesti käytössä migreeninestohoitona Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa ja se on mainittu myös Migreenin Käypä hoito -suositusten liitteessä2,3.

Reunuspäivänkakkara kuuluu asterikasveihin ja se on ulkonäöltään hyvin lähellä Suomen luonnossa yleisesti esiintyvää päivänkakkaraa. Kaikki sen maanpäällä kasvavat osat ovat turvallisia syödä, joskin se voi joillakin ihmisillä aiheuttaa haavaumia suussa, vatsavaivoja tai allergisen reaktion. Yleisemmin reunuspäivänkakkarasta hyödynnetään kuivatut lehdet, jotka nautitaan joko sellaisenaan pureskellen, kapseleihin pakattuna tai teeksi keitettynä.1,2 Reunuspäivänkakkara sisältää ainesosan nimeltä parthenolide, jolla uskotaan olevan migreenikohtauksia estäviä vaikutuksia, mutta tarkkaa vaikutusmekanismia ei tiedetä. Sen epäillään liittyvän parthenoliden kykyyn mm. vähentää tulehdustilaa ja estää verisuonia supistumasta.2 Lisäksi parthenolidellä on huomattu olevan kyky vähentää typenoksidien ja serotoniinin määrää, mitkä voivat myös selittää sen vaikutuksia migreeniin liittyen4.

Reunuspäivänkakkaraa migreenin estohoidossa on tutkittu jonkin verran:

  • Vuonna 1985 julkaistussa tutkimuksessa5 seitsemäntoista migreenikkoa sai joko reunuspäivänkakkaraa sisältäviä kapseleita tai plasebovalmistetta. Plaseboryhmässä migreenikohtausten määrä ja voimakkuus lisääntyivät, kun taas reunuspäivänkakkararyhmässä mitään muutosta ei tapahtunut. Tutkijoiden mukaan reunuspäivänkakkara voi estää migreenikohtauksia.
  • Vuonna 1988 julkaistussa tutkimuksessa6 72 osallistujaa saivat joko reunuspäivänkakkaraa sisältäviä kapseleita tai plasebovalmistetta neljän kuukauden ajan. Tämän jälkeen ryhmät vaihdettiin päikseen toisen neljän kuukauden ajan. Reunuspäivänkakkaraa saaneessa ryhmässä migreenikohtausten määrä ja voimakkuus vähentyivät.
  • Vuonna 1996 julkaistussa tutkimuksessa7 50 osallistujaa saivat joko reunuspäivänkakkaraa sisältäviä kapseleita tai plasebovalmistetta yhdeksän kuukauden ajan. Reunuspäivänkakkararyhmässä ei havaittu parempaa estovaikutusta, mutta tarvittavien kohtauslääkkeiden määrä väheni plaseboryhmään verrattuna.
  • Vuonna 2002 julkaistussa tutkimuksessa8 147 osallistujaa saivat joko reunuspäivänkakkarasta tehtyä valmistetta (MIG-99) tai plasebovalmistetta 12 viikon ajan. MIG-99 oli tehokas estolääke niille, joilla oli migreenikohtauksia vähintään kerran viikossa.
  • Vuonna 2005 julkaistiin toinen tutkimus MIG-99 valmisteesta9: 170 osallistujaa jaettiin MIG-99-ryhmään tai plaseboryhmään ja he söivät valmisteita 16 viikon ajan. Tutkijoiden mukaan MIG-99 oli tehokas migreenin estolääke.

Reunuspäivänkakkarasta tehdyistä tutkimuksista on julkaistu myös meta-analyyseja, joista uusin on vuodelta 2015. Sen mukaan reunuspäivänkakkara vähentää migreenikohtauksia 1,9 kappaletta kuukaudessa, josta 0,6 on reunuspäivänkakkaran aiheuttama vaikutus ja loput 1,3 plasebovaikutusta.10

Yllä mainittujen tutkimusten lisäksi reunuspäivänkakkaraa on tutkittu myös yhdessä joidenkin muiden hoitokeinon kanssa. Esimerkiksi reunuspäivänkakkara yhdistettynä magnesiumiin, riboflaviiniin ja ubikinoniin on ollut hyödyllinen migreenin estohoidossa11,12,13. Kohtaushoidossa reunuspäivänkakkaraa on tutkittu yhdistettynä inkivääriin ja tulokset ovat olleet hyviä14,15. Yhdessä valkosalavan kanssa reunuspäivänkakkara oli myös tehokas migreenin estolääke16. Lisäksi reunuspäivänkakkara yhdistettynä akupunktioon paransi kroonista migreeniä sairastavien elämänlaatua enemmän kuin kumpikaan hoitomuoto yksinään17.

Reunuspäivänkakkara on mainittu myös monissa migreenikirjoilla. Esimerkiksi Migreenilääkäri Carolyn Bernstein suhtautuu kirjassa The Migraine Brain (2009) yleisesti yrttivalmisteisiin hieman huolestuneena ja toivoo, ettei niitä aloitettaisi ilman lääkärin kanssa tehtävää konsultaatiota, erityisesti tilanteissa, joissa käytössä on jokin säännöllinen lääkitys.Toinen tunnettu migreenilääkäri, Alexander Mauskop, suhtautuu yrttivalmisteisiin positiivisemmin, mutta varoittaa mahdollisista epäluotettavista toimijoista ja suosittaa ostamaan tunnetun brändin valmistetta. Hän on antanut kirjassaan The End of Migraines (2021) reunuspäivänkakkaralle arvosanan 4/10, mikä on lääkkeettömälle hoidolle kohtalainen arvosana, sillä hän ei ole arvottanut yhtäkään lääkkeetöntä hoitoa kahdeksaa suuremmalla arvosanalla.1

Valitettavasti minulla ei ole jakaa reunuspäivänkakkaraan liittyviä kokemuksia, sillä se on minulle kohtalaisen tuore tuttavuus. Sitä ei myöskään taida saada Suomesta ostettua lisäravinteena, vaan sitä joutuu tilaamaan ulkomailta. Siemeniä kuitenkin myydään, joten sitä on mahdollista kasvattaa itse. Huomioithan, että reunuspäivänkakkara ei sovellu alle kaksivuotiaille lapsille, raskaana oleville tai imettäville eikä verenvuotohäiriöstä kärsiville tai verenohennuslääkkeitä (ml. aspiriini) syöville sen verenvuotoa mahdollisesti lisäävien ominaisuuksien takia.2

Onko sinulla kokemusta reunuspäivänkakkarasta?

Lähteet:

1 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.

2 Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos.

3 Erkki Säkö. 27.8.2008. Käypä hoito: Migreeni. Lisätietoa aiheesta: Vitamiinit, hivenaineet ja rohdoskasvit sekä homeopaattiset valmisteet. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nix01215. Viitattu: 25.2.2021.

4 Viviana di Giacomo, Claudio Ferrante, Maurizio Ronci, Amelia Cataldi, Valentina Di Valerio, Monica Rapino, Lucia Recinella, Annalisa Chiavaroli, Sheila Leone, Sanda Vladimir-Knežević, Marija Kindl, Luigi Brunetti, Luigi Menghini, Giustino Orlando. 2019. Multiple pharmacological and toxicological investigations on Tanacetum parthenium and Salix alba extracts: Focus on potential application as anti-migraine agents. Food Chem Toxicol. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31491430/

5 E S Johnson, N P Kadam, D M Hylands, P J Hylands. 1985. Efficacy of feverfew as prophylactic treatment of migraine. Br Med J. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/3929876/

6 J J Murphy, S Heptinstall, J R Mitchell. 1988. Randomised double-blind placebo-controlled trial of feverfew in migraine prevention. Lancet. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2899663/

7 C J De Weerdt, H P Bootsma, H Hendriks. 1996. Herbal medicines in migraine prevention Randomized double-blind placebo-controlled crossover trial of a feverfew preparation. Phytomedicine. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23195074/

8 V Pfaffenrath, H C Diener, M Fischer, M Friede, H H Henneicke-von Zepelin. 2002. The efficacy and safety of Tanacetum parthenium (feverfew) in migraine prophylaxis–a double-blind, multicentre, randomized placebo-controlled dose-response study. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12230594/

9 H C Diener, V Pfaffenrath, J Schnitker, M Friede, H-H Henneicke-von Zepelin. 2005. Efficacy and safety of 6.25 mg t.i.d. feverfew CO2-extract (MIG-99) in migraine prevention–a randomized, double-blind, multicentre, placebo-controlled study. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16232154/

10 Barbara Wider, Max H Pittler, Edzard Ernst. 2015. Feverfew for preventing migraine. Cochrane Database Syst Rev. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25892430/

11 Angèle Guilbot, Marie Bangratz, Samira Ait Abdellah, Christian Lucas. 2017. A combination of coenzyme Q10, feverfew and magnesium for migraine prophylaxis: a prospective observational study. BMC Complement Altern Med. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28854909/

12 Filomena Moscano, Michela Guiducci, Lucia Maltoni, Pasquale Striano, Maria Giuseppina Ledda, Francesco Zoroddu, Umberto Raucci, Maria Pia Villa, Pasquale Parisi. 2019. An observational study of fixed-dose Tanacetum parthenium nutraceutical preparation for prophylaxis of pediatric head-ache. Ital J Pediatr. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30871574/

13 Michail Vikelis, Emmanouil V Dermitzakis, George S Vlachos, Panagiotis Soldatos, Konstantinos C Spingos, Pantelis Litsardopoulos, Evangelia Kararizou, Andreas A Argyriou. 2020. Open Label Prospective Experience of Supplementation with a Fixed Combination of Magnesium, Vitamin B2, Feverfew, Andrographis Paniculata and Coenzyme Q10 for Episodic Migraine Prophylaxis. J Clin Med. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33375459/

14 Roger K Cady, Curtis P Schreiber, Mary E Beach, Carolyn C Hart. 2005. Gelstat Migraine (sublingually administered feverfew and ginger compound) for acute treatment of migraine when administered during the mild pain phase. Med Sci Monit. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16127373/

15 Roger K Cady, Jerome Goldstein, Robert Nett, Russell Mitchell, M E Beach, Rebecca Browning. 2011. A double-blind placebo-controlled pilot study of sublingual feverfew and ginger (LipiGesic™ M) in the treatment of migraine.  Headache. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21631494/

16 R Shrivastava, J C Pechadre, G W John. 2006. Tanacetum parthenium and Salix alba (Mig-RL) combination in migraine prophylaxis: a prospective, open-label study. Clin Drug Investig. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17163262/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.