Kofeiini ja migreeni – kaksiteräinen miekka

Sopivatko kahvi ja muut kofeiinipitoiset juomat migreenikoille? Riippuu keneltä kysyy, mutta lähtökohtaisesti suurin osa migreenilääkäreistä suosittaa vähentämään tai jopa lopettamaan säännöllisen käytön kokonaan. Mutta miksi? Ja toisaalta miksi kofeiinia suositellaan kohtauksen hoidossa ja osa migreenilääkkeistä jopa sisältää kofeiinia?

Kofeiini migreenitriggerinä

Kofeiini on yleisesti tunnistettu migreenitriggeri osalle migreenikkoja1. Yleisimmät kofeiinin lähteet ovat kahvit, teet, kolajuomat, erilaiset energiajuomat sekä suklaa. Eniten kofeiinia annoskokoon suhteutettuna on kahvissa, energiajuomissa ja tummassa suklaassa.  Alla olevaan taulukkoon on koottu tarkempia kofeiinipitoisuuksia. Taulukko on kopioitu Kahvi ja terveys -sivustolta:

Ruoka/juomaMääräKofeiini (mg) Keskiarvo (vaihteluväli)
Suodatinkahvi125 ml85 (60-135)
Espresso 30 ml60 (35-100)
Pikakahvi125 ml65 (35-105)
Kofeiiniton kahvi125 ml3 (1-5)
Tee (irtotee tai pussitee)150 ml20-45
Jäätee330 ml40 (25-60)
Kaakao150 ml4 (2-7)
Kofeiinia sisältävät virvoitusjuomat330 ml
500 ml
30-48
45-73
Kofeiinia sisältävät sokerittomat virvoitusjuomat330 ml
500 ml
26-57
39-86
Energiajuomat330 ml80 (70-120)
Suklaapatukka30 g20 (5-36)
Maitosuklaa30 g6 (1-15)
Tumma suklaa30 g60 (20-120)

Kofeiini voi toimia migreenikohtauksen laukaisijana kahdella tavalla. Jos kehosi on tottunut säännölliseen kofeiinin saantiin ja jostain syystä annos jää väliin, voi tämä laukaista migreenikohtauksen1. Kofeiiniannoksen välistä jääminen onkin yksi mahdollinen viikonloppumigreenin laukaiseva tekijä. Toinen tapa on yksinkertaisesti liiallinen kofeiinin saanti, joka on yhdistetty lisääntyneisiin migreenikohtausmääriin2. Tälle yhteydelle on esitetty kirjallisuudessa useita erilaisia mahdollisia selityksiä:

Migreenistä kirjan kirjoittaneiden lääkäreiden ja tutkijoiden näkemykset vaihtelevat hieman sen suhteen tulisiko kahvista luopua kokonaan vai voisiko päivittäin juoda 1–3 pientä kuppia. Eri kirjailijat ovat esittäneet seuraavia suosituksia:

  • Low (1988): Korkeintaan 3 kuppia mietoa kahvia päivässä.
  • Buchholz (2002): Ei ollenkaan. Koskaan. Missään tilanteessa.
  • Bernstein (2007): Maksimissaan 200 mg kofeiinia (n. 1–2 kuppia) päivässä.
  • Stanton (2017): Maksimissaan yksi pieni kuppi kahvia päivässä, aina aterian yhteydessä.
  • Mauskop (2021): Maksimissaan 1–2 pientä kuppia kahvia päivässä.

Jos syöt tai juot nykyisin enemmän kofeiinia kuin yllä olevat suositukset ehdottavat ja haluat kokeilla vähentämisen vaikutusta migreeniin, kannattaa vähentäminen tehdä asteittain, sillä muuten riskinä on migreenikohtauksen laukeaminen kofeiinin äkillisen puutteen vuoksi.

Kofeiini migreenikohtauksen hoidossa

Migreenilääkäri Alexander Mauskop kertoo kirjassaan The End of Migraines – 150 Ways to Stop Your Pain (2021)2, että 350 vuotta sitten neurologian isänä pidetyn Thomas Willisin näkemyksen mukaan vahvan kahvin juonti oli ainut yleisesti suositeltava ja toimiva hoitomuoto migreenikohtauksiin. Kofeiini mainitaan migreenin hoitomuotona myös tunnetun Edward Liveingin vuonna 1873 julkaistussa klassikko tekstissä päänsärkyjen hoidosta.

Uudempikin tutkimustieto tukee näkemystä kofeiinin hyödyistä migreenikivun lievityksessä:

  • Mauskop viittaa kirjassaan2 tutkimukseen vuodelta 2015, jossa 60 mg kofeiini auttoi lievittämään kipua tunnin kuluessa.
  • Vuonna 2010 julkaistun koontiartikkelin6 mukaan yhdistelmä kofeiinia, asetyylisalisylihappoa (aspiriini) ja asetaminofeenia (parasetamoli) oli tehokkaampi kivunlievittäjä migreenikohtauksissa ja jännityspäänsäryissä kuin mikään näistä kolmesta yksinään.

Kofeiinin toimintamekanismi migreenikivun lievityksessä on esitetty johtuvan ainakin sen verisuonia supistavasta vaikutuksesta3 sekä sen kyvystä estää adenosiinin vaikutusta7. Adenosiini on aivojen välittäjäaine, joka säätelee uni-valverytmiä8, minkä lisäksi sillä on keskeinen rooli mm. solujen energia-aineenvaihdunnassa9. Sillä epäillään myös olevan keskeinen rooli migreenikivun syntymisessä ja aistimisessa7.

Kuinka paljon kofeiinia kannattaisi sitten ottaa kivunlievitykseen? Mauskopin2 mainitsemassa tutkimuksessa 60 mg oli riittävä määrä (noin 1 pieni kuppi kahvia), kun taas vuonna 2017 julkaistussa koontiartikkelissa10 todettiin, että migreenissä kipu lieventyi vasta 100 mg suuruisilla tai sitä suuremmilla annoksilla. Mauskopin mukaan2 400 mg kofeiinia päivässä on yläraja, jota pidetään turvallisena. Suuret määrät kofeiinia voivat aiheuttaa sivuoireina mm. levottomuutta, tärinää, muistikatoja, heikkoutta, nopeutunutta tai epäsäännöllistä sydämentykytystä, nestehukkaa, ahdistuneisuutta, fyysistä riippuvuutta sekä lääkepäänsärkyyn rinnastuvaa kroonista kipua2,3.

Lähteet:

1 Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos. ISBN: 978-1-4165-4769-3.

2 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.

3 David Buchholz. 2002. Heal your headache. Workman Publishing Company, Inc. ISBN: 978-0-7611-2566-2.

4 Rodolfo Low. 1989. Victory over migraine. The breakthrough study that explains what causes it and how it can be completely prevented through diet. Henry Holt and Company Inc. ISBN:0-8050-0927-2.

5 Angela A. Stanton. 2017. Fighting the migraine epidemic: Complete guide how to treat & prevent migraines without medications. CreateSpace Independent Publishing Platfrom. ISBN-13: 9781546976370.

6 K Anneken, S Evers, I W Husstedt. 2010. Efficacy of fixed combinations of acetyl-salicyclic acid, acetaminophen and caffeine in the treatment of idiopathic headache: a review. Eur J Neurol. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20074228/

7 Nathan T Fried, Melanie B Elliott, Michael L Oshinsky. 2017. The Role of Adenosine Signaling in Headache: A Review. Brain Sci. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28335379/

8 Heli Järnefelt. 12.9.2016. Kuinka kauan kahvi valvottaa? Työterveyslaitos. Viitattu: 2.5.2021. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyopiste/kuinka-kauan-kahvi-valvottaa/

9 Olav Sand, Oystein V. Sjaastad, Egil Haug & Jan G. Bjålie. 2019. Ihminen – Fysiologia ja anatomia. Sanoma Pro. 8.–14. painos. ISBN: 978-952-63-0898-2. s. 39.

10 Richard B Lipton, Hans-Christoph Diener, Matthew S Robbins, Sandy Yacoub Garas, Ketu Patel. 2017. Caffeine in the management of patients with headache. J Headache Pain. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29067618/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.