Migreenitriggerit, osa 1: Aistiärsykkeet

Migreenikot aistivat muita ihmisiä herkemmin, koska migreenikoilla on hypersensitiiviset aivot. Hypersensitiivisyys tarkoittaa, että erilaiset aistihavainnot, kuten esimerkiksi valot ja äänet, aiheuttavat migreenikkojen aivoissa enemmän viestejä eli hermoimpulsseja kuin muilla ihmisillä, jolloin me koemme ne myös voimakkaampina. Mitä pitkäkestoisempi altistus on, sitä todennäköisemmin se laukaisee migreenikohtauksen.1 Yleisempiä migreenikohtauksen laukaisevia aistiärsykkeitä ovat1,2,3,4:

  • Kirkas, suoraan silmiin tuleva auringon paiste
  • Vilkkuvat valot
  • Täysikuu ja muut unta häiritsevät valot
  • Näytöistä (puhelin, tietokone ym.) tuleva värähtelevä valo
  • Kovat äänet
  • Voimakkaat maut
  • Voimakkaat hajut ja hajusteet, kuten hajuvedet, pyykinpesuaineet, tupakka tai bensiini
  • Tunkkainen tai pölyinen ilma
  • Pitkään jatkuva kosketus tai hankaus

Kirjallisuudessa1,2,3,4 on tunnistettu joitakin vinkkejä aistikuormituksen pienentämiseksi:

  • Aistiärsykkeiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan
  • Aurinkolasit vähentämään kirkkautta
  • FL-41 linssit näyttöpäätetyöskentelyyn
  • Pimennysverhot makuuhuoneeseen
  • Silmälaput tai myssy valojen peittämisen
  • Korvatulpat
  • Suun kautta hengittäminen voimakkaita hajuja kohdatessa
  • Riittävä siivoaminen kotona
  • Petivaatteiden vaihtaminen riittävän usein
  • Löysät vaatteet, jotka eivät purista liikaa.

Välttäminen on monissa tapauksissa kuitenkin hyvin hankalaa ja erilaiset aistiärsykkeitä vähentävät keinot harvoin toimivat 100 %:sti. Olen aikaisemmin kirjoittanut Angela Stantonin4 kehittämästä natrium-kalium-tasapainoteoriasta migreenikohtauksen taustalla sekä oman tarinani siitä, kuinka olen saanut huomattavaa helpotusta teorian perusteella kehitetystä hoitomuodosta (Stanton Migraine Protocol®). Teorian mukaan aistiärsykkeet laukaisevat migreenikohtauksen, koska hermostolta loppuvat sen viestintään tarvitsemat ionit ja näin ollen hermoimpulssien kulku estyy. Useimmiten loppuvat natriumionit, mutta myös kaliumionien loppuminen on mahdollista. Ruokavaliosta riippuen syynä voi olla myös magnesiumionien tai veden puute.

Teorian ja myös oman kokemukseni mukaan paras ratkaisu on välttelyn sijaan tarjota hermostolle sen tarvitsemia ainesosia. Itse hoidankin nykyään aistiärsyketriggereitä ottamalla ylimääräisen lasin vettä, jonne olen laittanut hieman vajaan maustemitan ruokasuolaa, mieluiten jo ennen altistumista tai sen aikana. Altistuksen voimakkuudesta ja omasta olotilastani riippuen, saatan juoda vastaavalla suhteella tehtyä suolavettä muutamankin lasin.

Tämä ohje ei ole täysin yleispätevä, sillä kuten omaa tarinaani kirjoittaessa kerroin, Stanton Migraine Protocol® koostuu kahdesta osasta: päivittäin noudatettavasti perustasosta, jolla turvataan keholle riittävästi ja toisiinsa nähden oikeassa suhteessa natriumia, kaliumia, vettä ja magnesiumia sekä triggerispesifeistä ohjeista, joita sovelletaan erikoistilanteissa. Käytännössä triggerispesifit ohjeet on rakennettu tilanteeseen, jossa noudatetaan perustason ohjeita. Tällöin on varmuus siitä, millä tasolla eri ioneja kehossa on ja triggeriä hoidetaan tämän tiedon avulla. Yllä oleva ohje soveltuu esimerkiksi huonosti tilanteisiin, jossa ruokavalio ei ole perustason mukainen: jos syöt vain vähän kaliumpitoista tuoretta ruokaa ja huomattavan paljon natriumpitoista valmisruokaa, on todennäköisempää, että kaliumionit ovat loppuneet ja tällöin veden ja natriumin tarjoaminen keholle vain pahentaa tilannetta. Vastaavasti triggerit vaikuttavat välillä ristiin: joillakin naisilla kuukautisten aikana keho saattaa kerätä nestettä ja natriumia, jolloin aurinkoisena kesäpäivänä ei tarvitse tankata ylimääräistä natriumia – päinvastoin, se voi keikauttaa tilanteen migreenin puolelle.

Suurimmalla osalla migreenikkoja suurin osa migreenikohtauksista johtuu kuitenkin juuri natriumin puutteesta4, joten jos aistiärsykkeet ovat suurin triggerisi ja tiedät, että ruokavaliosi on vähäsuolainen, suositan kyllä varovasti kokeilemaan olisiko veden ja suolan lisäämisestä apua aistiärsykkeitä vastaan. Voit myös hyödyntää aikaisemmin esittelemääni suolatestiä sen selvittämiseen, kaipaako kehosi enemmän natriumia vai kaliumia. Myös magnesiumlisän vaikutusta kohtauksen ensioireisiin voi kokeilla (lisää tietoa magnesiumista täällä).

Lähteet:

1 Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos.

2 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.

3 David Buchholz. 2002. Heal your headache. Workman Publishing Company, Inc. ISBN: 978-0-7611-2566-2.

4 Angela A. Stanton. 2017. Fighting the migraine epidemic: Complete guide how to treat & prevent migraines without medications. CreateSpace Independent Publishing Platfrom. ISBN-13: 9781546976370.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.