Ravinnosta saatavat rasvat jaetaan tyydyttymättömiin ja tyydyttyneisiin rasvoihin. Käytännössä näiden ero löytyy molekyylitasolta: tyydyttymättömissä rasvoissa on vähintään yksi kaksoissidos rasvahappoketjun hiiliatomien välillä, kun taas tyydyttyneissä rasvahapoissa on vain yksinkertaisia sidoksia. Omega-rasvahapot ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, joissa on useita hiiliatomien välisiä kaksoissidoksia. Omega-termin jälkeinen numero kertoo siitä, missä kohtaa rasvahappoketjua ensimmäinen kaksoissidos sijaitsee. Omega-3 rasvahapoissa se on kolmannessa hiili-hiili-sidoksessa ja omega-6 rasvahapoissa kuudennessa hiili-hiili-sidoksessa metyyliryhmän päästä laskettuna.1
Sekä omega-3- että omega-6-rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, mikä tarkoittaa, että ihmiskeho tarvitsee niitä toimiakseen, muttei pysty niitä itse valmistamaan. Tällöin molempia on saatava ravinnon kautta. Omega-3-rasvahappopitoisia ruoka-aineita ovat erityisesti kalat ja merenelävät sekä tietyt siemenet ja pähkinät. Omega-6-rasvahappopitoisia ruoka-aineita taas ovat erityisesti kasviöljyt (margariini, paistamiseen tarkoitetut öljyt), osa pähkinöistä ja siemenistä sekä kasviöljyistä valmistetut tuotteet (mm. kauramaito, maitotuotteita korvaavat vegaaniset tuotteet sekä valmisruoat ja prosessoidut tuotteet, kuten keksit).1
Omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat tärkeitä rakennusaineita erityisesti aivoille, ja aivot hyödyntävät niitä noin suhteella 1:1. Paleoliittisella kaudella (eli n. 700 000–10 000 eea.), jolloin ihminen sai ravintonsa pääasiassa metsästämällä ja keräilemällä, ravinnosta saatavien omega-3- ja omega-6 rasvahappojen suhde oli lähellä tätä. Maatalouden, mutta erityisesti 1960-luvulta alkaneen ruoan teollistuneemman valmistamisen myötä, omega-6-rasvahappojen määrä ravinnossa on kasvanut huomattavasti ja nykyään omega-6/omega-3-suhde vaihteleekin länsimaalaisessa ruokavaliossa keskimäärin 20:1 ja 10:1 väliltä. Tämä on tunnistettu haasteelliseksi, sillä omega-3- ja omega-6-rasvahapot tarvitsevat samoja mekanismeja imeytyäkseen ja päästäkseen käyttöön, jolloin suhteessa merkittävästi suurempi omega-6-rasvahappojen määrä vähentää omega-3-rasvahappojen hyödynnettävyyttä.2
Migreenin ja omega-3-rasvahappojen välisestä yhteydestä löytyy jonkun verran tietoa. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa löydettiin negatiivinen korrelaatio migreenikohtausten määrän ja ravinnosta saatavien omega-3-rasvahappojen määrän välillä. Toisin sanoen, mitä enemmän ruokavalio sisälsi omega-3-rasvahappoja, sitä vähemmän migreenikohtauksia oli.3 Vastaavanlainen yhteys todettiin myös vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa kaikkien päänsärkysairauksien osalta4. Korrelaatioiden lisäksi migreenikoilla on tehty myös tutkimuksia ja niissä on saatu molempiin suuntiin osoittavia tuloksia. Muutamissa tutkimuksissa, joissa tutkittavan ryhmän ja plaseboryhmän välille ei ole löydetty tilastollista eroa, on huomattu plasebovaikutuksen poikkeuksellisen suuri osuus5,6. Tämä on saanut tutkijat epäilemään, että plasebona käytetyllä oliiviöljyllä voisi myös olla migreeniä vähentävä vaikutus6.
Tutkimuksissa, joissa jotain vaikutusta migreeniin on saatu, ovat olleet mm.:
- Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen7 mukaan ruokavalioon tehty muutos, jossa omega-3-rasvahappojen saantia lisättiin ja omega-6-rasvahappojen saantia vähennettiin, vähensi yleisesti kroonista päänsärkyä.
- Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa8 51 kroonista migreeniä sairastavaa jaettiin lisäravinnetta ja plasebovalmistetta saavaan ryhmään 60 päivän ajaksi. Lisäravinneryhmässä migreenipäivien lukumäärä väheni huomattavasti plaseboryhmää enemmän.
- Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa9 osallistujat jaettiin kolmea erilaista ruokavaliota noudattaviin ryhmiin. Ensimmäisessä ja toisessa ryhmässä omega-3-rasvahappojen saantia lisättiin, minkä lisäksi toisessa ryhmässä myös rajoitettiin omega-6-rasvahappojen saantia. Kolmannessa ryhmässä omega-3- ja omega-6-rasvahappojen saanti vakioitiin perinteisen länsimaisen ruokavalion tasolle. Tutkijoiden mukaan ensimmäistä ja toista ruokavaliota noudattaneiden päänsärkyjen määrä ja voimakkuus vähenivät, mutta suurta parannusta elämänlaadussa ei tapahtunut.
- Vuosina 2018–2021 on julkaistu useampi tutkimus10-14, jossa migreenikot ovat saaneet omega-3-rasvahappovalmistaan kanssa samanaikaisesti myös kurkumavalmistetta. Tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia näiden kahden valmisteen yhdistämisestä.
Viime vuosina on julkaistu lisäksi muutama meta-analyysi, joissa on käyty läpi systemaattisesti eri tutkimuksissa saatuja tuloksia. Vuonna 2018 julkaistun analyysin15 mukaan omega-3-rasvahappojen määrän lisääminen ei vaikuttanut migreenikohtausten määrään tai voimakkuuteen, mutta vähensi kohtausten kestoa keskimäärin lähes 4 tuntia per kohtaus. Vuonna 2021 julkaistu analyysi16 päätyi hieman toisenlaiseen johtopäätökseen: jonkinlaista, joskaan ei kovin laadukasta, näyttöä sille, että omega-3-rasvahapoista on apua migreenin estohoidossa.
Kuinka omega-3-rasvahapoista voisi sitten olla hyötyä migreenin estohoitona? Mahdollisen vaikutusmekanismin epäillään liittyvän omega-3-rasvahappojen kykyyn vähentää kehon tulehdustiloja17.
Omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhde on mainittu myös tuoreissa migreenikirjoissa (Munro 2021 ja Mauskop 2021). Molemmissa johtopäätös on sama: migreenikkojen on hyvä tarkkailla omaa ruokavaliotansa tästä näkökulmasta ja syödä omega-3-pitoisia kaloja 2–3 kertaa viikossa. Myös lisäravinnetta voi harkita käyttöön, sillä ainakaan Mauskopin mukaan18 sillä ei pitäisi olla mitään haittavaikutuksia. Oman ruokavalion tai erilaisten aterioiden omega-6/omega-3-suhdetta voi laskea esimerkiksi Finelin tietokannan avulla. ”Rasvat”-kohdasta on nähtävissä kyseisen ruoka-aineen molempien rasvahappojen määrät. Jakamalla omega-6-rasvahappojen määrän omega-3-rasvahappojen määrällä, saat suhdeluvun selville (jos saat jakolaskun tuloksena luvun 5, tällöin omega-6/omega-3 suhde on 5:1).
Omassa ruokavaliossani olen ollut lähes kahden vuoden ajan kohtalaisen tarkka, että syön riittävästi omega-3-rasvahappoja ja vähennän tietoisesti omega-6-rasvahappojen saantia. Koska olen tehnyt huomattavasti muutakin, en osaa eritellä mikä on ollut juuri omega-3-rasvahappojen vaikutus.
Lähteet:
1 Susan A. Lanham-New, Thomas R. Hill, Alison M. Gallagher, Hester H. Vorster. 2020. Introduction to Human Nutrition. John Wiley & Sons, Incorporated. 3. painos. ISBN: 9781119477013.
2 Artemis P. Simopoulos. 2010. The omega-6/omega-3 fatty acid ratio: health implications. OCL. Saatavissa: https://www.ocl-journal.org/articles/ocl/full_html/2010/05/ocl2010175p267/ocl2010175p267.html
3 Omid Sadeghi, Zahra Maghsoudi, Fariborz Khorvash, Reza Ghiasvand, Gholamreza Askari. 2015. The relationship between different fatty acids intake and frequency of migraine attacks. Iran J Nurs Midwifery Res. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26120333/
4 A E Sanders, S R Shaikh, G D Slade. 2018. Long-chain omega-3 fatty acids and headache in the U.S. population. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30103932/
5 A Pradalier, P Bakouche, G Baudesson, A Delage, G Cornaille-Lafage, J M Launay, P Biason. 2001. Failure of omega-3 polyunsaturated fatty acids in prevention of migraine: a double-blind study versus placebo. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11737007/
6 Zeev Harel, Generoso Gascon, Suzanne Riggs, Rosalind Vaz, William Brown, Gerald Exil. 2002.Supplementation with omega-3 polyunsaturated fatty acids in the management of recurrent migraines in adolescents. J Adolesc Health. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12127385/
7 Christopher E Ramsden, Keturah R Faurot, Daisy Zamora, Chirayath M Suchindran, Beth A MacIntosh, Susan Gaylord, Amit Ringel, Joseph R Hibbeln, Ariel E Feldstein, Trevor A Mori, Anne Barden, Chanee Lynch, Rebecca Coble, Emilie Mas, Olafur Palsson, David A Barrow, Douglas J Mann. 2013. Targeted alteration of dietary n-3 and n-6 fatty acids for the treatment of chronic headaches: a randomized trial. Pain. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23886520/
8 Adriana de Almeida Soares, Polyanna Mendes Camarço Louçana, Ema Pereira Nasi, Kamila Maria de Holanda Sousa, Odara Maria de Sousa Sá, Raimundo Pereira Silva-Néto. 2018. A double- blind, randomized, and placebo-controlled clinical trial with omega-3 polyunsaturated fatty acids (OPFA ɷ-3) for the prevention of migraine in chronic migraine patients using amitriptyline. Nutr Neurosci. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28056704/
9 Christopher E Ramsden, Daisy Zamora, Keturah R Faurot, Beth MacIntosh, Mark Horowitz, Gregory S Keyes, Zhi-Xin Yuan, Vanessa Miller, Chanee Lynch, Gilson Honvoh, Jinyoung Park, Russell Levy, Anthony F Domenichiello, Angela Johnston, Sharon Majchrzak-Hong, Joseph R Hibbeln, David A Barrow, James Loewke, John M Davis, Andrew Mannes, Olafur S Palsson, Chirayath M Suchindran, Susan A Gaylord, J Douglas Mann. 2021. Dietary alteration of n-3 and n-6 fatty acids for headache reduction in adults with migraine: randomized controlled trial. BMJ. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34526307/
10 Mina Abdolahi, Payam Sarraf, Mohammad Hassan Javanbakht, Niyaz Mohammadzadeh Honarvar, Mahsa Hatami, Neda Soveyd, Abbas Tafakhori, Mohsen Sedighiyan, Mona Djalali, Arash Jafarieh, Yousef Masoudian, Mahmoud Djalali. 2018. A Novel Combination of ω-3 Fatty Acids and Nano-Curcumin Modulates Interleukin-6 Gene Expression and High Sensitivity C-reactive Protein Serum Levels in Patients with Migraine: A Randomized Clinical Trial Study. CNS Neurol Disord Drug Targets. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29938621/
11 Neda Soveyd, Mina Abdolahi, Mahmoud Djalali, Mahsa Hatami, Abbas Tafakhori, Payam Sarraf, Niyaz Mohammadzadeh Honarvar. 2018. The Combined Effects of ω -3 Fatty Acids and Nano-Curcumin Supplementation on Intercellular Adhesion Molecule-1 (ICAM-1) Gene Expression and Serum Levels in Migraine Patients. CNS Neurol Disord Drug Targets. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29237386/
12 Mina Abdolahi, Arash Jafarieh, Payam Sarraf, Mohsen Sedighiyan, Abolghasem Yousefi, Abbas Tafakhori, Hamed Abdollahi, Farahnaz Salehinia, Mahmoud Djalali. 2019. The Neuromodulatory Effects of ω-3 Fatty Acids and Nano-Curcumin on the COX-2/ iNOS Network in Migraines: A Clinical Trial Study from Gene Expression to Clinical Symptoms. Endocr Metab Immune Disord Drug Targets. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30760195/
13 Mina Abdolahi, Elmira Karimi, Payam Sarraf, Abbas Tafakhori, Goli Siri, Farahnaz Salehinia, Mohsen Sedighiyan, Behzad Asanjarani, Mostafa Badeli, Hamed Abdollahi, Niyoosha Yoosefi, Abolghasem Yousefi, Amir Shayegan Rad, Mahmoud Djalali. 2021. The omega-3 and Nano-curcumin effects on vascular cell adhesion molecule (VCAM) in episodic migraine patients: a randomized clinical trial. BMC Res Notes. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34301320/
14 Niyaz M Honarvar, Neda Soveid, Mina Abdolahi, Mahmoud Djalali, Mahsa Hatami, Nazanin H Karzar. 2021. Anti-Neuroinflammatory Properties of n-3 Fatty Acids and Nano- Curcumin on Migraine Patients from Cellular to Clinical Insight: A Randomized, Double-Blind and Placebo-Controlled Trial. Endocr Metab Immune Disord Drug Targets. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32727335/
15 Leila Maghsoumi-Norouzabad, Anahita Mansoori, Reza Abed, Farideh Shishehbor. 2018. Effects of omega-3 fatty acids on the frequency, severity, and duration of migraine attacks: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28665211/
16 Luigi Cardia, Fabrizio Calapai, Cristina Mondello, Domenico Quattrone, Emanuela Elisa Sorbara, Carmen Mannucci, Gioacchino Calapai, Epifanio Mondello. 2020. Clinical use of omega-3 fatty acids in migraine: A narrative review. Medicine (Baltimore). Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33080672/
17 Neda Soveyd, Mina Abdolahi, Sama Bitarafan, Abbas Tafakhori, Payam Sarraf, Mansoureh Togha, Ali Asghar Okhovat, Mahsa Hatami, Mohsen Sedighiyan, Mahmoud Djalali, and Niyaz Mohammadzadeh Honarvar. 2017. Molecular mechanisms of omega-3 fatty acids in the migraine headache. Iran J Neurol. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5937007/
18 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.