Melatoniini migreenin estohoidossa

Melatoniini on hormoni, jota avioissa sijaitseva käpyrauhanen tuottaa. Melatoniinia myydään valmisteena ilman reseptiä ja yleensä sitä käytetään unettomuuden hoitoon.¹

Melatoniinitasojen ja migreenin välille löydettiin yhteys jo vuosikymmeniä sitten, sillä 80-luvulla esitettiin teoria, jonka mukaan migreenikohtausten synty voisi liittyä käpyrauhasen häiriintyneeseen melatoniin tuotantoon². Teoria perustui siihen, että migreenikoilla – ja erityisesti naismigreenikoilla kuukautisten yhteydessä – melatoniinitasojen on huomattu olevan alhaisemmat perusterveisiin verrattuna^3,4,5. Myöhemmässä tutkimuksessa 2010-luvulla alhaisemmat melatoniinitasot on yhdistetty myös krooniseen migreeniin⁶ sekä migreenikohtauksen ajankohtaan⁷.

Jos olen ymmärtänyt lukemiani tutkimuksia oikein, melatoniinin puutteen ei esitetä olevan syy migreenikohtauksiin vaan pikemminkin melatoniinin tuotannosta vastaavan käpyrauhan toiminnan häiriintymisen on epäilty liittyvän migreenikohtausten syntyyn (olen aiemmin kirjoittanut tämän hetkisestä ymmärryksestä migreenikohtausten patofysiologiassa, jos siihen kiinnostaa tutustua tarkemmin). Tällöin alentuneet melatoniinitasot ovat pikemminkin migreenikohtauksen seuraus. Tästä huolimatta melatoniinivalmisteen käyttöä on tutkittu jonkin verran migreenikohtausten estohoitona:

• Vuonna 2004 julkaistun tutkimuksen⁸ mukaan 3 mg annos melatoniinia on tehokas migreenikohtausten estäjä.

• Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa⁹ 22 lasta (iältään 6–16-vuotiaita) söi melatoniinivalmistetta kolmen kuukauden ajan. Yli 60 %:lla osallistujista päänsäryn määrä väheni yli 50 % verrattuna tutkimusta edeltäneen kuukauden seurantajaksoon.

• Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan¹⁰ 2 mg annos melatoniinia iltaisin ei vähentänyt migreenikohtauksia plasebovaikutusta enempää.

• Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa¹¹ melatoniinia tutkittiin migreenin estohoidossa migreenistä kärsivillä lapsilla. Tutkijoiden mukaan melatoniini voi olla tehokas migreenin estohoidossa eikä siihen liity henkeä uhkaavia sivuvaikutuksia.

• Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa¹² osallistujat söivät 4 mg melatoniinia ennen nukkumaanmenoa puolen vuoden ajan. Päänsäryn esiintyvyys oli vähentynyt tilastollisesti merkittävästi sekä heti tutkimuksen päätyttyä että puoli vuotta sen jälkeen.

• Toisessa vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa¹³ todettiin, että melatoniini 3 mg oli plasebovaikutusta tehokkaampi migreenikohtausten estohoidossa ja yhtä tehokas kuin migreenin estolääkkeenä käytetty amitriptyliini. Lisäksi melatoniinista aiheutui vähemmän haittavaikutuksia kuin amitriptyliinistä.

• Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa¹⁴ joukko kroonista migreeniä sairastavia jaettiin kolmeen ryhmään: 3 mg melatoniinia saavaan, migreenilääkkeenä käytettävää valproiinihappoa saavaan ja plasebovalmistetta saavaan ryhmään. Tutkijoiden mukaan melatoniinia saaneen ryhmän kohtausten kesto, voimakkuus ja MIDAS-pisteet vähentyivät merkittävästi plaseboryhmään verrattuna. Vaikutukset olivat samansuuruiset valproiinihappoa saaneeseen ryhmään, mutta melatoniinia siedettiin paremmin. Tutkijoiden mukaan melatoniini saattaa olla tehokas estohoito korvaamaan valproiinihapon käyttöä.

• Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa¹⁵ 80 migreenistä kärsivää lasta (iältään 5–15-vuotiaita) jaettiin melatoniinia saavaan ryhmään sekä migreenin estohoidossa käytettävää amitriptyliiniä saavaan ryhmään. Molemmissa ryhmissä migreenikohtausten voimakkuus, kesto ja MIDAS-pisteet vähenivät, mutta amitriptyyliryhmässä tulokset olivat parempia.

• Vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa¹⁶ 30 migreenistä kärsivää lasta jaettiin kahteen ryhmään: melatoniinia (3 mg päivittäin) ja migreenin estohoidossa käytettävää propranolia saavaan ryhmään sekä pelkkää propranolia saavaan ryhmään.

• Vuonna 2022 julkaistiin myös meta-analyysi¹⁷ aikuisilla tehdyistä tutkimuksista. Sen mukaan melatoniini osoitti hyötyjä migreenin estohoidossa ja sen vaikutus ylitti plasebovaikutuksen vähentäen kohtausten voimakkuutta ja kestoa sekä esiintyvyyttä. Sen sijaan melatoniinin vaikutukset eivät eronneet juurikaan kahdesta yleisesti migreenin estohoidossa käytetystä lääkkeestä, amitriptyliinistä ja valproiinihaposta.

Tutkimustulosten perusteella melatoniinista voi siis olla joillekin apua. Migreenilääkäri Alexander Mauskop on kirjassaan The End of Migraines antanut melatoniinille arvosanan 3, mikä tarkoittaa, että se on hieman parempi kuin huonoimmat kirjaan mukaan päässeet hoitokeinot (arvosana 2), muttei yllä lääkkeettömissä hoitomuodoissa parhaimmistoon (arvosana 8).Hän kuitenkin huomauttaa, että melatoniinin halpa hinta ja turvallisuus huomioiden, kannattaa harkita 3 mg päivittäisen annoksen vaikutusten kokeilemista omaan migreeniin.¹

Melatoniinin vaikuttavaa mekanismia ei täysin ymmärretä, mutta se ei ainakaan johdu verisuonien supistumisesta, mikä on useiden migreenilääkkeiden toimintamekanismi tai sen osa, sillä melatoniini ei aiheuta verisuonten supistumista¹⁸. Sen sijaan se voi johtua melatoniinin tulehdustilaa alentavasta vaikutuksesta, joka ilmenee sen kyvyllä alentaa CGRP-tasoja. CGRP-tasojen kasvu on liitetty migreenikohtauksiin ja erityisesti sen epäillään olevan keskeinen tekijä migreenikivun kokemisessa.¹⁹ Mauskop epäilee, että yksi syy voi myös olla epäsuora: melatoniini auttaa nukahtamaan ja monilla nukkuminen helpottaa migreenikohtausta.¹

Onko sinulla kokemusta melatoniinista migreenin estohoidossa?

Lähteet:

¹ Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Headache Center. ISBN: 978-7362868-0-7

² J U Toglia. 1986. Is migraine due to a deficiency of pineal melatonin? Ital J Neurol Sci. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/3525459/

³ B Claustrat, C Loisy, J Brun, S Beorchia, J L Arnaud, G Chazot. 1989. Nocturnal plasma melatonin levels in migraine: a preliminary report. Headache. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2714976/

⁴ G Murialdo, S Fonzi, P Costelli, G P Solinas, C Parodi, S Marabini, M Fanciullacci, A Polleri. 1994. Urinary melatonin excretion throughout the ovarian cycle in menstrually related migraine. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7954740/

⁵ J Brun, B Claustrat, P Saddier, G Chazot. 1995. Nocturnal melatonin excretion is decreased in patients with migraine without aura attacks associated with menses. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7641249/

⁶ Marcelo R Masruha, Jaime Lin, Domingos S de Souza Vieira, Thais S C Minett, José Cipolla-Neto, Eliova Zukerman, Luiz C P Vilanova, Mario F P Peres. 2010. Urinary 6-sulphatoxymelatonin levels are depressed in chronic migraine and several comorbidities. Headache. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19817880/

⁷ Marcelo Rodrigues Masruha, Domingos Sávio de Souza Vieira, Thais Soares Cianciarullo Minett, José Cipolla-Neto, Eliova Zukerman, Luiz Celso Pereira Vilanova, Mario Fernando Prieto Peres. 2008. Low urinary 6-sulphatoxymelatonin concentrations in acute migraine. J Headache Pain. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18594760/

⁸ M F P Peres, E Zukerman, F da Cunha Tanuri, F R Moreira, J Cipolla-Neto. 2004. Melatonin, 3 mg, is effective for migraine prevention. Neurology. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15326268/

⁹ Silvia Miano, Pasquale Parisi, Andrea Pelliccia, Anna Luchetti, Maria Chiara Paolino, Maria Pia Villa. 2008. Melatonin to prevent migraine or tension-type headache in children. Neurol Sci. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18810607/

¹⁰ Karl B Alstadhaug, Francis Odeh, Rolf Salvesen, Svein I Bekkelund. 2010. Prophylaxis of migraine with melatonin: a randomized controlled trial. Neurology. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20975054/

¹¹ Razieh Fallah, Fatemeh F Shoroki, Farzad Ferdosian. 2015. Safety and efficacy of melatonin in pediatric migraine prophylaxis. Curr Drug Saf. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24909684/

¹² Anastasia Bougea, Nikolaos Spantideas, Vasilis Lyras, Theodoros Avramidis, Thomas Thomaidis. 2016. Melatonin 4 mg as prophylactic therapy for primary headaches: a pilot study. Funct Neurol. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27027892/

¹³ Andre Leite Gonçalves, Adriana Martini Ferreira, Reinaldo Teixeira Ribeiro, Eliova Zukerman, José Cipolla-Neto, Mario Fernando Prieto Peres. 2016. Randomised clinical trial comparing melatonin 3 mg, amitriptyline 25 mg and placebo for migraine prevention. J Neurol Neurosurg Psychiatry. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27165014/

¹⁴ Mohsen Ebrahimi-Monfared, Mojtaba Sharafkhah, Ali Abdolrazaghnejad, Abolfazl Mohammadbeigi, Fardin Faraji. 2017. Use of melatonin versus valproic acid in prophylaxis of migraine patients: A double-blind randomized clinical trial. Restor Neurol Neurosci. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28800342/

¹⁵ Razieh Fallah, Fatemeh Fazelishoroki, Leila Sekhavat. 2018. A Randomized Clinical Trial Comparing the Efficacy of Melatonin and Amitriptyline in Migraine Prophylaxis of Children. Iran J Child Neurol. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29379562/

¹⁶ Afshin Fayyazi, Abasali Abdollahi, Ali Moradi, Hassan Bazmamoun. 2022. Administration in Efficacy of Melatonin Reducing Headaches in Children With Migraines and Sleep Disorders: A Randomized Clinical Trial Study. Iran J Child Neurol. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36479001/

¹⁷ Haridas Mundot Puliappadamb, Rituparna Maiti, Archana Mishra, Monalisa Jena, Biswa Ranjan Mishra. 2022. Efficacy and Safety of Melatonin as Prophylaxis for Migraine in Adults: A Meta-analysis. J Oral Facial Pain Headache. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36445912/

¹⁸ B Tom, P De Vries, J P Heiligers, E W Willems, E Scalbert, P Delagrange, P R Saxena. 2001. The lack of vasoconstrictor effect of the pineal hormone melatonin in an animal model predictive of antimigraine activity. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11531897/

¹⁹ Mohammad Ansari, Azam Karkhaneh, Asma Kheirollahi, Solaleh Emamgholipour, Mohammad Hessam Rafiee. 2017. The effect of melatonin on gene expression of calcitonin gene-related peptide and some proinflammatory mediators in patients with pure menstrual migraine. Acta Neurol Belg. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28584969/