Migreenityypit

HUOM! Ethän tee itsellesi diagnoosia tämän kirjoituksen perusteella. Kirjoitus on tehty yleistasolla ja vaikka pääasiallinen lähde on virallinen tautiluokitus, olen voinut tehdä tulkinta- tai suomennosvirheitä. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat koulutettuja diagnosoimaan migreenin eri tyyppejä sekä huomioimaan yksilöllisiä ominaisuuksia ja oireita. Tämä teksti on tarkoitettu ennen kaikkea kivaksi nippelitiedoksi sekä avuksi omien oireiden tunnistamiseen.

Perinteinen migreenikirjallisuus tunnisti pitkään vain aurallisen ja aurattoman migreenin, ja niistä käytettiin nimityksiä klassinen migreenin ja yleinen migreeni1,2. Erilaisia aura- ja liitännäisoireita pidettiin enemmän taudinkuvana kuin omina erillisinä diagnooseinaan1. Nykyään näiden rinnalle on nimetty laajasti muitakin tyyppejä, joista virallisella statuksella ICDH-3-luokituksessa ovat aurallisen migreenin alatyypit: särytön migreeni (auraton migreeni ilman päänsärkyä), aivorunkomigreeni (basilaarinen migreeni), hemipleginen migreeni (halvausmigreeni) ja verkkokalvomigreeni. Vatsamigreeni ja syklinen oksennusoireyhtymä on molemmat tunnistettu mahdollisiksi migreeneiksi.5 Luokituksen liitteessä, jonne on listattu sellaisia migreenidiagnooseja, joita epäillään omiksi diagnooseikseen, mutta joita tieteellinen tutkimus ei vielä riittävästi tue, on tunnistettu lisäksi esimerkiksi kuukautismigreeni, kuukautisiin liittyvä migreeni, vauvojen koliikki sekä vestibulaarinen migreeni.6 Näidenkin lisäksi on tunnistettu muita tyyppejä, mutta olen nostanut tähän kirjallisuuteen lähinnä nämä, sillä ne ovat mainittuina useimmiten migreenikirjallisuudessa2,3. Viralliseen luokitukseen voi tutustua täällä.

Näiden lisäksi migreeni jaotellaan nykyään joko kohtaukselliseen (episodiseen) tai krooniseen. Migreeni on kroonista, jos kipupäiviä on 15 tai enemmän kuukauden aikana ja niistä 8 täyttää migreenikohtauksen määritelmän. Tätä tapaa on kuitenkin kritisoitu mm. siitä, että 14 kohtauspäivää ja 16 kohtauspäivää ei juurikaan eroa toisistaan ja lääkärille tärkeämpi tieto olisi, mihin suuntaan kohtausmäärä on kehittymässä.4 15 päivän rajaakin on kritisoitu, sillä migreenin aiheuttamat, merkittävästi elämänlaatua huonontavat vaikutukset alkavat näkyä jo noin kahdeksan kuukausittaisen migreenipäivän kohdalla. Tästä johtuen kroonisen migreenin määritelmää on ehdotettu muutettavaksi kahdeksaan kohtauspäivään kuukaudessa. Tällä olisi kuitenkin lähinnä merkitystä tutkimuksen kannalta, ei niinkään hoitokäytäntöjen3.

Auraton migreeni (1.1)

Auraton migreeni on yleisin migreenidiagnoosi, ja sen osuus kaikista on jopa 80 %1,2. Tämä voi johtua siitä, että tilanne todella on näin, tai sitten siitä, että muita tyyppejä ei oikein osata diagnosoida. On arvioitu, että vain noin 25 % migreenistä kärsivistä on saanut edes jonkun migreenidiagnoosin, jolloin todelliset määrät ja osuudet voivat olla jotain aivan muuta.2 Tästä johtuen kaikkiin esittämiini prosenttiosuuksiin kannattaa suhtautua varauksella.

Virallinen tautiluokitus (ICHD-3) määrittää aurattoman migreenin kriteereiksi seuraavaa5:

  1. Vähintään 5 kohtausta täyttävät kriteerit B–D
  2. Päänsärkykohtaukset kestävät 4–72 tuntia (hoitamattomana tai toimimattomalla hoidolla)
  3. Päänsärkyä kuvaa vähintään kaksi seuraavista neljästä ominaisuudesta:
    • Toispuolisuus
    • Sykkivyys
    • Keskikova tai kova voimakkuus
    • Pahentuu fyysisestä aktiivisuudesta (esim. kävely tai portaiden nousu)
  4. Päänsäryn aikana toteutuu vähintään toinen seuraavista:
    • Huonovointisuus tai oksentelu
    • Ääni- tai valoarkuus
  5. Mikään muu ICHD-3 kriteeri ei kuvaa oireita paremmin

Aurallinen migreeni (1.2.1) ja tyypillinen aurallinen migreeni (1.2.1.1)

Auralliseksi migreeniksi määritellään sellaiset kohtaukset, joihin sisältyy auraoireita ja niistä kärsii arvioilta 20 % migreenikoista2. Aikaisemmin tähän laskettiin vain näköhäiriöt ja vanhemmasta kirjallisuudesta löytyykin paljon kuvauksia siitä, millaisia näköhäiriöt voivat olla1. Olen itsekin kuvannut niitä tässä postauksessa. Nykyään auraoireiksi lasketaan kuitenkin laajemmin kaikki aistihäiriöt3, ja tämä on huomioitu myös virallisessa diagnostiikassa5. Näköhäiriöaurat ovat kuitenkin yleisempiä aurallisessa migreenissä (jopa 90 %), joskin useilla ne yhdistyvät puhehäiriöihin. Toiseksi yleisimpiä ovat tuntoaistin häiriöt, jotka ilmenevät yleensä pistelevänä tunteena iholla.5

Aurallinen migreeni on kyseessä, kun se täyttää seuraavat kriteerit5:

  1. Vähintään kaksi kohtausta täyttää kriteerit B ja C
  2. Yksi tai useampi seuraavista täysin poistuvista auraoireista täyttyy:
    • Visuaaliset
    • Tuntoaistiin liittyvät
    • Puhehäiriöt tai kielelliset häiriöt
    • Motoriset häiriöt
    • Aivorungosta lähtöisin olevat (kehon toimintoihin liittyvät)
    • Verkkokalvolliset
  3. Vähintään kolme seuraavasta kuudesta ominaisuudesta täyttyy:
    • Vähintään yksi auraoire kestää yli 5 minuuttia
    • Kaksi tai useampi auraoire ilmenee peräkkäin
    • Jokainen yksittäinen auraoire kestää 5–60 minuuttia
    • Vähintään yksi auraoire on toispuoleinen
    • Vähintään yksi auraoire on positiivinen, kuten valon välähdykset tai pistely
    • Auravaiheen aikana alkaa tai sitä seuraa 60 minuutin sisällä päänsärky
  4. Mikään muu ICHD-3 kriteeri ei kuvaa oireita paremmin

Monille aurallisia kohtauksia saavilla on myös aurattomia kohtauksia, jolloin tulisi diagnosoida molemmat5.

Särytön migreeni (1.2.1.2)

Toisinaan käytetään myös nimityksiä särytön aurallinen migreeni, aurallinen migreeni ilman päänsärkyä tai okulaarinen tai oftamalinen migreeni. Kahta jälkimmäistä käytetään, jos esiintyvä auraoire on pelkkä näköhäiriö ilman muita aistihäiriötä2.  Diagnoosi täyttyy, kun kohtaus vastaa aurallisen migreenin diagnoosia, mutta auraoireita ei seuraa päänsärky. Arviolta 3–5 % migreenikoista kärsii säryttömästä migreenistä. HUOM! Särytöntä migreeniä ei saa missään tapauksessa diagnosoida itse, sillä kyse voi olla jotain vakavammastakin, erityisesti jos ensimmäiset aurat tulevat yli nelikymppisenä.5 Muistathan muutenkin, että migreenin muuttaessa muotoa, tulee aina hakeutua lääkäriin tarkistamaan, että kyse todella on migreenin muutoksista eikä muusta sairaudesta.

Aivorunkomigreeni (basilaarinen migreeni) (1.2.2)

Aivorunkomigreeni diagnosoidaan silloin, kun aurallisen migreenin kriteerit täyttyvät, minkä lisäksi täyttyvät myös aivorunkomigreenin spesifit kriteerit:

  1. Vähintään kaksi seuraavista täysin poistuvista auraoireista täyttyy:
    • Puhemotorinen häiriö
    • Huimaus
    • Tinnitus
    • Herkkäkuuloisuus
    • Tahdonalaisten liikkeiden häiriö
    • Alentunut tajunnan taso
  2. Ei motorisia tai silmän toimintaan liittyviä oireita

Useilla aivorunkomigreenistä kärsivillä on myös tyypillisiä aurallisen migreenin kohtauksia, jolloin tulisi diagnosoida molemmat5.

Hemipleginen migreeni (halvausmigreeni) (1.2.3)

Hemipleginen migreeni diagnosoidaan, kun aurallisen migreenin kriteerit täyttyvät sekä auraoireena ovat molemmat seuraavista5:

  1. Täysin poistuva motorinen heikkous
  2. Täysin poistuva visuaalinen, tuntoaistiin tai puheeseen tai kielelliseen ilmaisuun liittyvät oireet

Plegisyys viittaa halvaukseen, mutta useimmin kohtauksiin liittyy heikkoutta. Hemipleginen migreeni on jaettu kahteen alakategoriaan sen mukaan, esiintyykö hemiplegistä migreeniä suvussa vai ei. Suvussa esiintyvä tyyppi (1.2.3.1) on vielä jaettu kolmeen tarkempaan tyyppiin, sekä määrittämättömään suvussa ilmentyvään hemiplegiseen migreeniin. Suvussa esiintyvyydeksi katsotaan, kun vähintään yhdellä ensimmäisen tai toisen asteen sukulaisella on hemipleginen migreeni. Tarkempi tyyppi voidaan määrittää geenitutkimuksen avulla.5 Hemipleginen migreeni onkin tietääkseni ainoa, jossa tietty geenimuunnos on yhdistetty suoraan tiettyyn migreenityyppiin. Hemiplegistä migreeniä pidetään harvinaisena3.

Verkkokalvomigreeni (1.2.4)

Viimeinen aurallisen migreenin alatyyppi on verkkokalvomigreeni5. Jotta se voidaan diagnosoida, sen tulee täyttää aurallisen migreenin kriteerit sekä seuraavat kriteerit:

  1. Auraoire on täysin poistuva, vain yhdessä silmässä, positiivinen tai negatiivinen visuaalinen ilmiö (mm. vilkkuva valo, reunojen sumeneminen tai sokeutuminen), joka on vahvistettu sekä kliinisessä tutkimuksessa että potilaan suorittamalla, yhden silmän ohjatussa piirtokokeessa.
  2. Vähintään kaksi seuraavista toteutuu:
    • Leviää vähitellen yli viiden minuutin ajan
    • Oireet kestävät 5–60 minuuttia
    • Oireeseen liittyy tai sen jälkeen alkaa 60 minuutin sisällä päänsärky
  3. Mikään muu ICHD-3 kriteeri ei kuvaa oireita paremmin

Vatsamigreeni (1.6.1.2) ja syklinen oksennusoireyhtymä (1.6.1.1)

Vatsamigreeni on tällä hetkellä luokiteltu kategoriaan kohtaukselliset syndroomat, jotka voivat liittyä migreeniin. Vatsamigreeni voidaan diagnosoida, jos seuraavat kriteerit täyttyvät5:

  1. Vähintään viisi kohtausta vatsakipua, jotka täyttävät kriteerit B–D 
  2. Kipua kuvaa vähintään kaksi seuraavasta kolmesta ominaispiirteestä:
    • Sijainti keskilinjalla, ympyrämäisesti tai huonosti paikannettavissa
    • Jatkuva tai yksitoikkoista kipua
    • Keskivoimakas tai voimakas kipu
  3. Vähintään kaksi seuraavista neljästä yhdistetystä oireesta tai merkistä täyttyvät:
    • Anoreksia
    • Pahoinvointi
    • Oksentaminen
    • Kalpeus
  4. Kohtaus kestää 2–72 h tuntia ilman hoitoa tai epäonnistuneella hoidolla
  5. Täysi oireettomuus kohtausten välillä
  6. Ei liity mihinkään muuhun sairauteen tai häiriöön

Vatsamigreenille tyyppisten oireiden esiintyvyys oli Oliver Sachsin potilailla (n=1200) noin 3,5 %1.

Syklinen oksennusoireyhtymä vaikuttaa siltä, että se on vatsamigreenin ärhäkämpi ja oksentamiseen keskittyvä esiintymismuoto. Edellytyksenä on, että pahoinvointia ja oksentamista tapahtuu vähintään neljä kertaa tunnin sisällä, kohtaukset kestävät vähintään yhden tunnin (jopa 10 tuntia) ja niiden välissä on vähintään viikkoa aikaa.5

Vestibulaarinen migreenin (huimausmigreeni) (A1.6.6) ja vauvojen koliikki (A1.6.4)

Vestibulaarinen migreeni löytyy diagnoosina virallisen luokituksen liitteestä, mikä tarkoittaa, että tutkimustulokset sen diagnostiikan osalta ovat vielä vajavaiset, mutta se on kuitenkin tunnistettu ja sen epäillään olevan oma migreenityyppinsä. Se on kategoriassa kohtaukselliset syndroomat, jotka voivat liittyä migreeniin eli jos se joskus nostetaan viralliseen luokitukseen, se on rinnakkainen diagnoosi mm. vatsamigreenille.

Vestibulaarisen migreenin kriteereiksi on esitetty6:

  1. Vähintään viisi kohtausta täyttää kriteerit C ja D
  2. Tällä hetkellä tai aikaisemmin ollut auraton tai aurallinen migreeni
  3. Vestibulaarisia (sisäkorvan tasapainoelimeen liittyviä) oireita keskivoimakkaasti tai voimakkaasti, kestäen viidestä minuutista 72 tuntiin.
  4. Vähintään puoliin kohtauksista liittyy yksi seuraavista kolmesta migreenille tyypillisistä ominaisuuksista:
    • Päänsärky, jolla on vähintään kaksi seuraavaa ominaisuutta
      • Toispuolisuus
      • Sykkivyys
      • Keskikova tai kova voimakkuus
      • Pahentuu fyysisestä aktiivisuudesta
    • Valo- tai ääniarkuus
    • Näköhäiriöaura
  5. Mikään muu ICHD-3 kriteeri ei kuvaa oireita paremmin

Käytännössä vestibulaarisia oireita ovat 6:

  • Spontaani huimaus
    • Sisäinen eli tunne, että itse liikkuu
    • Ulkoinen huimaus eli tunne, että ulkoinen maailma liikkuu
  • Asentohuimaus, joka ilmenee pään asennon muutoksen myötä
  • Visuaalisten muutosten aiheuttama huimaus, joka laukeaa moninaisista tai isoista liikkuvista visuaalisista muutoksista näkökentässä
  • Päänliikkeen aiheuttama huimaus, joka ilmenee pään liikuttamisen aikana
  • Päänliikkeen aiheuttama avaruudellisen hahmottamisen vaikeus, johon yhdistyy pahoinvointi

Samaan ryhmään vestibulaarisen migreenin kanssa on tunnistettu myös vauvojen koliikki. Koliikkivauvoilla onkin suurempi todennäköisyys saada aurattoman tai aurallisen migreenin diagnoosi myöhemmin elämässä. Lisäksi migreenikkoäideillä on 2,5-kertainen todennäköisyys saada koliikista kärsiä lapsia kuin migreenittömillä äideillä. Migreenikkoisien jälkeläisillä todennäköisyys on kaksinkertainen.6

Kuukautismigreeni (A1.1.1 ja A1.2.0.1) ja kuukautisiin liittyvä migreeni (A1.1.2 ja A1.2.0.2)

Kuukautismigreeni ja kuukautisiin liittyvä migreeni löytyvät myös molemmat virallisen luokituksen liitteestä. Ne on tunnistettu sekä aurattoman että aurallisen migreenin alakategorioiksi. Kuukautismigreeni-termiä käytetään silloin kun henkilön kohtaus alkaa aikavälillä kaksi päivää ennen kuukautisten alkua tai kolme päivää alun jälkeen vähintään kahdella kierrolla kolmesta eikä kohtauksia ilmene muina aikoina ollenkaan.6 Kuukautismigreenistä kärsii arviolta 10–14 % naisista2. Kuukautisiin liittyvästä migreenistä taas puhutaan silloin, kun henkilö saa myös muita kohtauksia, mutta myös kuukautisiin liittyviä kohtauksia yllä kuvatulla tavalla.6

Oma migreenityyppini

Minulla itselläni on yli kymmenen vuoden takaa diagnoosina auraton migreeni. Minulla on kuitenkin vuosien saatossa ollut auraoireita, koska nykyään auraoireiksi lasketaan muihinkin aisteihin kuin näköaistiin liittyvät häiriöt3, joten oikea diagnoosi lienee aurallinen migreeni. Tarkempien oirekuvausten perusteella se voisi olla aivorunkomigreeni, mutta lopulliseen diagnoosiin tarvittaisiin neurologin näkemys. Kärsin myös vuosikausia todella herkästä vatsasta sekä vatsakipukohtauksista, ja nykyään epäilen sen johtuvan siitä, että minulla migreeni oireilee myös vatsamigreeninä. En kuitenkaan itse koe suurta merkitystä sille, mitä eri muotoja minulle on tunnistettu, koska en koe, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia mihinkään.

Mitä migreenityyppejä sinulle on diagnosoitu ja pidätkö tarkan diagnoosin saamista tärkeänä?

Lähteet:

1 Oliver Sachs. 1992. Migraine. Picador. ISBN: 978-0-330-52614-2.

2 Carolyn Bernstein & Elaine McArdle. 2008. The migraine brain: your breakthrough guide to fewer headaches, better health. Free Press. 1. painos.

3 Alexander Mauskop. 2021. The end of migraines – 150 ways to stop your pain. New York Head-ache Center. ISBN: 978-7362868-0-7.

4 Neil Savage. 14.10.2020. The puzzle of migraine chronification. Nature. Saatavissa: https://www.nature.com/articles/d41586-020-02865-6

5 IHS Classification ICHD-3. 1. Migraine. Saatavissa: https://ichd-3.org/1-migraine/

6 IHS Classification ICHD-3. Appendix. Saatavissa: https://ichd-3.org/appendix/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.