Migreenin ärsykekynnysteoria

Ärsykekynnysteoria on migreenikohtauksen laukeamiseen ja triggereihin liittyvä teoria (engl. migraine threshold theory), jonka ovat esitelleet useat migreenikirjailijat ja jota olen sivunnut aiemmin mm. Josh Turknettin kirja-arvostelussa sekä David Buchholzin kirja-arvostelussa.1,2,3,4 Minä olen käsityksessä, että vaikka ärsykekynnysteoriasta puhutaan teoriana, se olisi yleisesti hyväksytty ajatus osana migreenin toimintamekanismia. Lyhykäisyydessään ärsykekynnysteoriassa on kyse siitä, että migreenikohtaus laukeaa, kun […]

Lue lisää

Migreenitriggerit, osa 6: naishormonit

Migreenitriggerit-kirjoitussarjan viimeisessä osassa käsitellään kuukautisiin ja ovulaatioon liittyvää migreeniä sekä raskauden, imetyksen ja vaihdevuosien vaikutuksia migreeniin. Lisäksi pohditaan mitä näissä tilanteissa on tehtävissä. Jätin tämän triggerin tarkoituksella kirjoitussarjan viimeiseksi, sillä tämä on kaikista migreenitriggereistä mielestäni hankalin – ja ihmettelen välillä itsekin sen toimintaa. Teksti perustuu huomattavilta osin migreenilääkäri Carolyn Bernsteinin kirjaan The Migraine Brain (kts. […]

Lue lisää

Migreenitriggerit, osa 5: ravinto

Ravinto on kaikista migreenitriggereistä mielestäni epäselvin ja siitä on sekä asiantuntijoiden että migreenikkojen kesken todella monia mielipiteitä. Jotkut vannovat tietyn ruokavalion tai ruoka-aineen välttelyn nimeen, toiset taas pitävät niitä täysin huuhaana. Laadukasta tutkimusta migreenistä ja ravinnon yhteydestä ei juurikaan ole, mikä on mielestäni todella harmillista, sillä jokainen tietämäni henkilö, joka on saanut lääkkeettömästi merkittävää helpotusta […]

Lue lisää

Migreenitriggerit, osa 4: Säätilat ja niiden muutokset

Säätilojen muutokset, tarkemmin sanoen ilmanpaineen sekä lämpötilan ja kosteuden vaihtelut, ovat yleisiä migreenitriggereitä. Migreenilääkäri Carolyn Bernsteinin sanoin moni migreenikko on ”kävelevä ilmapuntari”, joka osaa ennustaa myrskyn tulon.1 Osassa lukemiani migreenikirjassa ilmanpaineen vaihteluun migreenitriggerinä suhtaudutaan hieman epäillen, koska lääkärit tai tutkijat eivät oikein osaa selittää, miksi migreenikohtaus voisi laueta2,3. Kirjoittajat päätyvät kuitenkin mainitsemaan tämän mahdollisena triggerinä, […]

Lue lisää

Migreenitriggerit, osa 3: Fyysinen rasitus

Migreenitriggereitä käsittelevän postaussarjan kolmannessa osassa on vuorossa fyysinen rasitus. Liikunnan lisäksi olen sisällyttänyt tähän myös muita migreenikirjallisuudessa tunnistettuja fyysiseen rasitukseen liittyviä triggereitä: kehon jännitystilat (mm. narskuttelu & niska-hartiajumit), lihasten käsittelyhoidot (mm. hieronta), unen puute, seksi ja kumartuminen1,2. Käsittelen tässä yhteydessä myös saunomista sekä paljussa oloa, jotka taitavat olla sen verran suomalainen erikoisuus, ettei niitä mainita […]

Lue lisää

Migreenitriggerit, osa 2: Henkinen kuormitus

Stressi on tutkimusten mukaan yksi yleisempiä migreenitriggereitä: yli 70 % migreenikoista tunnistaa sen omaksi triggerikseen1. Kirjallisuudessa erityisesti seuraavat stressiin ja muuhun henkiseen kuormittumiseen liittyvät tilanteet ja tunnetilat on tunnistettu migreenitriggereiksi: Ahdistunut tai kuormittunut olotila Surullinen olotila Raivostunut olotila Jännittävä tilanne (esim. esiintyminen) Huomattava ilo tai innostus Intensiivistä keskittymistä vaativat tilat (”aivotyö”) Henkisesti kuormittavat tilat voivat […]

Lue lisää

Migreenitriggerit, osa 1: Aistiärsykkeet

Migreenikot aistivat muita ihmisiä herkemmin, koska migreenikoilla on hypersensitiiviset aivot. Hypersensitiivisyys tarkoittaa, että erilaiset aistihavainnot, kuten esimerkiksi valot ja äänet, aiheuttavat migreenikkojen aivoissa enemmän viestejä eli hermoimpulsseja kuin muilla ihmisillä, jolloin me koemme ne myös voimakkaampina. Mitä pitkäkestoisempi altistus on, sitä todennäköisemmin se laukaisee migreenikohtauksen.1 Yleisempiä migreenikohtauksen laukaisevia aistiärsykkeitä ovat1,2,3,4: Kirkas, suoraan silmiin tuleva auringon […]

Lue lisää