D-vitamiini migreenin estohoidossa

Huomioithan, että tämän artikkelikatsauksen on kirjoittanut täysin maallikko ja mitkään tekstissä annetut suositukset eivät ole minun suosituksiani, vaan olen merkinnyt niihin lähteet. Toivon, että tarkastelet näitä lähteitä kriittisesti ja pohdit itse tai kysyt lääkäriltäsi ovatko ne uskottavia. Lisäksi olen kertonut omista kokemuksistani, mutta suhtauduthan niihin kuten täytyykin: yhden ihmisen subjektiivisiin kokemuksiin, joista ei voi tehdä yleistyksiä. Jos sinulla on pitkäaikaissairauksia tai säännöllinen lääkitys, täytyy ristivaikutusten riski aina varmistaa lääkäriltä tai muusta luotettavasti lähteestä, kuten lääkkeiden tuoteselosteesta tai apteekista.

D-vitamiinia ei juurikaan ole mainittu lukemissani migreenikirjoissa, mutta törmäsin siitä tehtyyn Ilta-Sanomien artikkeliin googlettaessani aivan jotain muuta. Päädyin artikkelin innostamana tutkimaan lääketieteellisten julkaisujen tietokantaa PubMediä, ja vaikuttaa, että D-vitamiinia on tutkittu jo jonkin aikaa, mutta positiivisia tutkimustuloksia on saatu enemmän vasta viime vuosina.

D-vitamiini ei teknisesti ottaen ole vitamiini, koska ihminen pystyy valmistamaan sitä ihollaan auringon valon vaikutuksesta. Tämä on myös D-vitamiinin pääasiallinen saantitapa ja ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla on merkitystä vain silloin kun auringonvalolle ei altistu riittävästi.1 Kuten siis esimerkiksi Suomessa, jossa D-vitamiinia suositellaan nautittavaksi lisäravinteena loka- ja maaliskuun välisenä aikana, jos ruokavalio ei sisällä D-vitaminoituja maitotuotteita tai kalaa. Ympäri vuoden ravintolisää suositellaan hyvin vähän ulkona oleville, peitetysti pukeutuville ja tummaihoisille.2

D-vitamiinin tärkein tehtävä kehossa on kalsiumin imeyttäminen ja kalsiumtasapainon ylläpito. Sen riittävä saanti ehkäisee luunmurtumia esimerkiksi kaatumisen yhteydessä. D-vitamiinin puute johtaakin lapsilla riisitautiin ja aikuisilla sairauteen nimeltä osteomalasia.2

Migreeniin D-vitamiini on ensimmäisen kerran yhdistetty jo 1990-luvulla, jolloin julkaistiin case-raportti kahdesta naisesta, jotka kärsivät kuukautismigreenistä. Heitä hoidettiin D-vitamiini- ja kalsiumvalmisteella kuukautiskierron loppuvaiheella ja molemmat raportoivat vähemmän migreenikohtauksia sekä muita kuukautisiin liittyviä oireita kahden kuukauden kuluttua3. Myös vuonna 2019 julkaistun case-raportin mukaan kroonista migreeniä sairastava sai apua oireisiin D-vitamiinilisän käytöstä.4

Useassa tutkimuksessa migreenikkojen seerumin D-vitamiinitasojen todettiin olevan alhaisemmat kuin ei-migreenikoilla5,6,7,8. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan taas kuukausittaisella migreenikohtausten määrällä oli yhteys D-vitamiinin puutteeseen9.

D-vitamiinilisää on testattu migreenin estohoidossa positiivisin tuloksin:

  • Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa10 osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai kymmenen viikon ajan D-vitamiinia (viikoittain 10 000 IU = 250 mikrogrammaa). D-vitamiinia saaneen ryhmän migreenikohtausten esiintyvyys väheni hieman, mutta ero plaseboryhmään oli todella pieni, joskin tilastollisesti merkittävä.

  • Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa11 osallistuja seurattiin ensin 4 viikkoa, jonka jälkeen heidät jaettiin joko D-vitamiiniryhmään tai plaseboryhmään. Osallistujat eivät tienneet kumpaan he kuuluivat. D-vitamiiniryhmä sai D3-vitamiinia lisäravinteena 100 mikrogrammaa päivässä 24 viikon (n. 5,5 kuukautta) ajan. D-vitamiiniryhmässä migreenikohtausten määrä väheni plaseboryhmään verrattuna, mutta kohtausten voimakkuudessa ei ollut eroja.

  • Toiseen vuonna 2019 julkaistuun tutkimukseen12 osallistui 92 lasta, joiden D-vitamiinitasot tutkittiin ja heidät jaettiin sen mukaan kahteen ryhmään: alhaiset D-vitamiinitasot ja normaalit D-vitamiinitasot. Alhaisten tasojen ryhmässä migreenikohtausten määrä ja voimakkuus olivat toista ryhmää suuremmat. Alhaisten tasojen ryhmä sai D-vitamiinilisää kuuden kuukauden ajan, minkä aikana heidän migreenikohtausten määrä väheni.

  • Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa13 80 migreenikkoa jaettiin kahteen ryhmää, joista toinen sai 50 mikrogrammaa D3-vitamiinilisää päivittäin ja toinen plasebovalmistetta 12 viikon ajan. Tutkijoiden mukaan D3-ravintolisä voi vähentää migreenikohtausten määrää, kohtausten kestoa ja voimakkuutta sekä kipulääkkeiden käyttö.

Kaikki tutkimukset D-vitamiinista eivät ole olleet yhtä positiivisia: ainakin kolme tutkimusta ei löytänyt yhteyttä migreenin ja D-vitamiinitasojen välillä14,15,16. Yksi tutkimus taas ei löytänyt eroja D-vitamiinilisää saaneiden (2000 IU/vrk = 50 mikrogrammaa/vrk) ja plaseboryhmän välillä17.

Tutkimuksista tehdyistä meta-analyyseistä vuonna 2014 julkaistu päätyi tulokseen, ettei D-vitamiinilisästä ollut hyötyä migreenin estohoidossa18, mutta kaksi vuonna 2021 julkaistua taas päätyivät tulokseen, että siitä olisi19,20. Ilmeisesti uudemmat tutkimustulokset ovat muuttaneet tilannetta.

Mistä D-vitamiinin mahdollinen vaikutus voisi sitten johtua? Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa esitettiin, että syy voisi olla D-vitamiinin tulehdusta vähentävässä vaikutuksessa21. Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa taas epäiltiin, että syy voisi olla D-vitamiinin kyvyssä alentaa CGRP-tasoja22. CGRP on peptidi, jota erittyy verenkiertoon migreenikohtauksen aikana ja jonka sitoutumista kolmoishermon kipua aistiviin reseptoreihin pidetään syynä migreenikipuun23.

Mitä näistä tutkimustuloksista voi sitten päätellä? Ainakin sen, ettei D-vitamiinilisä ole kaikkea muuttava ihmevitamiini (kuten ei mikään muukaan vitamiini), mutta sen käytöstä voi olla hyötyä migreenin estohoidossa. Koska suomalaisille suositellaan muutenkin D-vitamiinilisää, sen kokeilu omaan migreenin lienee hyvinkin turvallista. Olen itse käyttänyt D-vitamiinilisää vuosia ja suosin nykyisin Puhdas+ ja Puhdistamo-merkkisiä tuotteita, sillä ne ovat molemmat suomalaisia vitamiinivalmistajia. Aloitin käytön kuitenkin enemmän yleisten suositusten kuin migreenin takia enkä voi sanoa, että olisin huomannut sillä olevan mitään vaikutusta omaan migreeniini. Toki en ole asiaa myöskään mitenkään aktiivisesti tarkkaillut. Oman tarinani ensimmäisessä osassa kirjoitin siitä, miten pitkillä Kaakkois-Aasian matkoilla en koskaan kärsinyt migreenistä. Vaikka epäilen sen johtuvan pitkälti säännöllisestä ja terveellisemmästä ruoasta sekä paremmasta neste- ja suolatasapainosta, on jatkuvalla auringon valolla ja sitä kautta saatavalla D-vitamiinilla voinut olla jotain vaikutusta asiaan.

Oletko sinä saanut D-vitamiinista apua migreeniin?

Katso lähteet erilliseltä sivulta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.