Tämä kirjoitus on jatkoa aikaisemmalle hermosolujen viestintä -kirjoitukselle ja jatkaa samalla kirjoitussarjaa, jonka tarkoituksena on kansantajuistaa migreenin syntymekanismia ja auttaa ymmärtämään erilaisia migreeniin liittyviä teorioita ja hypoteeseja.
Edellisessä kirjoituksessa kävin läpi hermosolujen viestinnän perusteita eli sitä, kuinka tieto aivoissamme liikkuu ja mitkä kemialliset aineet ja yhdisteet ovat keskeisiä tämän kannalta. Tässä kirjoituksessa tullaan hiemaan ylemmälle tasolle ja perehdytään migreenikkojen aivojen erityispiirteeseen eli aistiyliherkkyyteen (engl. sensory hypersensitivity). En ole aivan varma ovatko nämä termit synonyymejä tai onko aistiyliherkkyys täysin oikea termi kuvaamaan migreeniin liittyviä erilaisuuksia, mutta käytän sitä tässä kirjoituksessa paremman tiedon puutteessa. Myös tekstin myöhemmät suomennokset ovat omiani.
Migreeni on hermostoperäinen sairaus
Migreeni määritellään neurologiseksi sairaudeksi eli migreeni liittyy hermostoon. Ihmisen hermostoon kuuluvat aivot, selkäydin ja ääreishermosto, minkä lisäksi neurologisina sairauksina käsitellään lihaksiin liittyviä sairauksia.Neurologisten sairauksien oireet ilmenevät aisteihin ja kehon ohjaamiseen liittyvinä oireina1.
Ihmisen viisi perusaistia ovat makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti. Näiden lisäksi aisteiksi saatetaan laskea myös tasapainoaisti, lämpötila-aisti, sisätuntemusaisti ja kipuaisti.2 Olen aikaisemmin kirjoittanut migreenin eri vaiheista ja niihin liittyvistä oireista ja käytännössä kaikki yhdeksän mainittua aistia löytyvät jollain tapaa migreenin oirelistalta: olemattomat maku- ja hajuaistimukset, näkökentän häiriöt, tinnitus, kosketusherkkä iho, huimaus, palelu, vatsakipu sekä päänsärky ovat kaikki esimerkkejä jostakin yllä mainituista aistista ja niiden häiriöstä. Lisäksi migreeniin voi liittyä myös lihaksien hallintaan liittyviä oireita: oman migreenini tunnusmerkki on selkeästi roikkuva silmäluomi kipupuolella. Minun korvaani migreeni kuulostaakin ihan neurologisen sairauden mallioppilaalta.
Kaikki migreenikot eivät koe kaikkiin aisteihin liittyviä oireita ja osa kokee erilaisia oireita kohtauksesta riippuen, mikä tarkoittanee, että migreenikohtaus käynnistyy ja etenee eri ihmisillä ja eri kohtauksissa aivojen eri osissa. Esimerkiksi näköhäiriöiden aikana näköaistista vastaavalla alueella tapahtuu poikkeavaa toimintaa ja tinnittäessä muutokset tapahtuvat sillä aivojen alueella, jossa kuuloaisti sijaitsee.3
Migreenikko aistii eri tavalla
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet migreenikkojen aistivan eri tavalla kuin muiden ihmisten, myös kohtausten ulkopuolella4,5. Voidaan siis sanoa, että migreenikkojen aivot ovat erilaiset kuin muilla ja erityisesti tämä näkyy aistikokemuksissa. Tutkimuksissa on tunnistettu (ainakin) kaksi keskeistä migreenikkojen aivojen erityispiirrettä: aistihermojen yliaktiivisuus (engl. neuronal hyperexcitability) 4,6,7,8 ja suurempi aistihermojen keskinäisen integraation määrä (engl. multisensory integration)9,10.
Aistihermojen aktiivisuudella viitataan niiden kykyyn muodostaa aktiopotentiaalia eli synnyttää hermoimpulssi10. Aistihermojen yliaktiivisuus tarkoittaa siis, että aktiopotentiaalia syntyy herkemmin, jolloin hermoimpulsseja kulkee migreenikkojen aivoissa muihin verrattuna huomattavasti enemmän12. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa kävin läpi, mitä hermosolussa tapahtuu hermoimpulssin kulkiessa: hermosolun pinnan läpäisevät ionikanavat aukeavat ja hermosolun sisällä olevat kaliumionit siirtyvät pitoisuuseron takia hermosolun ulkopuolelle ja vastaava natriumionit siirtyvät hermosolun ulkopuolelta sen sisäpuolelle. Tämä ionien liikkuminen synnyttää hermosoluun sähköisen varauseron eli hermoimpulssin. Kun hermoimpulssi saavuttaa viejähaarakkeen pään, se vapauttaa synapsirakoon välittäjäaineita, jotka sitoutuvat seuraavan hermosoluun ja viesti jatkaa kulkuaan, jos hermosolun saamien viestien summa ylittää aktiopotentiaalin kynnysarvon. Koska migreenikkojen aivoissa aktiopotentiaalin kynnysarvo on siis alempi, tarkoittaa se, että migreenikot saavat paljon voimakkaamman viestin samasta aistiärsykkeestä (kuten valosta) kuin ei-migreenikot.
Alle olen linkannut videon, johon on animoitu tätä migreenikkojen aivojen erityispiirrettä mielestäni hyvin. Animaatio alkaa noin kohdasta 1:35 ja kestää noin 1:47 asti. Video on kokonaisuudessaan vain noin neljä minuuttia, joten suosittelen kyllä katsomaan sen kokonaan. Alussa käydään hyvin läpi migreenikkojen aivojen erilaisuutta ja loppupuolella on yleisempää tietoa oireista ja migreenistä.
Aistihermojen keskinäinen integraatio tarkoittaa eri aisteista viestivien hermosolujen keskinäistä viestintää9. Migreenikoilla tämän keskinäisen verkoston on osoitettu olevan laajempi kuin muilla ihmisillä10. Toisin sanoen sen lisäksi, että migreenikkojen hermosto välittää enemmän viestejä (eli synnyttää hermoimpulsseja), hermosolut ovat yhdistyneet toisiinsa suuremmissa määrin eli viestit leviävät laajemmalle. Tämä edelleen lisää migreenikkojen aivoissa kulkevien hermoimpulssien määrän.
Tiivistettynä migreenikkojen aivojen aistiyliherkkyys siis tarkoittaa, että hermoimpulsseja kulkee jatkuvasti suurempi määrä.
Yhteenveto aistiyliherkkyydestä
- Migreenikot aistivat eri tavalla kuin muut ihmiset. Tätä ominaisuutta voidaan nimittää hypersensitiivisyydeksi tai aistiyliherkkyydeksi.
- Aistiyliherkkyyden taustalla on sekä aistihermojen yliaktiivisuus että suurempi aistihermojen keskinäisen integraation määrä.
- Aistihermojen yliaktiivisuus tarkoittaa, että migreenikon aivoissa viestit kulkevat nopeammin ja useammin kuin muilla ihmisillä aktiopotentiaalin alhaisemmasta kynnysarvosta johtuen.
- Suurempi keskinäinen integraatio taas tarkoittaa, että migreenikon aivoissa yksi hermosolu lähettää viestinsä useammalle muulle hermosolulle kuin muilla ihmisillä.
- Yhdessä nämä ominaisuudet johtavat siihen, että migreenikkojen aivoissa kulkee huomattavasti enemmän hermoimpulsseja käytännössä jatkuvasta, minkä takia migreenikkot kokevat erilaiset aistiärsykkeet (valot, äänet, hajut jne.) muita ihmisiä voimakkaammin.
Lähteet:
Olen käyttänyt hyväksi tätä blogikirjoitusta, johon on koottu pääpointit monista artikkeleista, joihin minäkin tekstissäni viittaan. Toinen keskeinen teos on ollut Angela Stantonin kirja Fighting the Migraine Epidemic, josta olen myös poiminut lähdeviitteitä. Kaikki viitteet on listattu alla, joten näitä lähteitä olen hyödyntänyt vain niiden löytämiseen.
1 Seppo Soinila & Markku Kaste. 2015. Neurologia. Kustannus Oy Duodecim. EAN/tuotenumero : 9789516565937. Jatkuvasti päivittyvä ekirja. Saatavissa: https://www.oppiportti.fi/op/opk04598
2 Olav Sand, Oystein V. Sjaastad, Egil Haug, Jan G. Bjålie & Kari C. Toverud. 2011. Ihminen – Fysiologia ja anatomia. Sanoma Pro Oy. 8.–14. painos. ISBN: 978-952-63-0898-2.
3 Angela A. Stanton. 2017. Fighting the migraine epidemic: Complete guide how to treat & prevent migraines without medications. CreateSpace Independent Publishing Platfrom. ISBN-13: 9781546976370.
4 Hongxing Liu, Huaiting Ge, Jing Xiang, Ailiang Miao, Lu Tang, Ting Wu, Qiqi Chen, Lu Yang, Xiaoshan Wang. 2015. Resting state brain activity in patients with migraine: a magnetoencephalography study. J Headache Pain. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25968099/
5 Andrea M Harriott, Todd J Schwedt. 2014. Migraine is associated with altered processing of sensory stimuli. Curr Pain Headache Rep. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25245197/
6 S K Aurora, F Wilkinson. 2007. The brain is hyperexcitable in migraine. Cephalalgia. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18034688/
7 Gianluca Coppola, Jean Schoenen. 2012. Cortical excitability in chronic migraine. Curr Pain Headache Rep. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22076672/
8 Rodrigo Noseda, Rami Burstein. 2013. Migraine pathophysiology: anatomy of the trigeminovascular pathway and associated neurological symptoms, cortical spreading depression, sensitization, and modulation of pain. Pain. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23891892/
9 Todd J. Schwedt. 2013. Multisensory Integration in Migraine. Curr Opin Neurol. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4038337/
10 Amy R Tso, Andrew Trujillo, Christine C Guo, Peter J Goadsby, William W Seeley. 2015. The anterior insula shows heightened interictal intrinsic connectivity in migraine without aura. Neurology. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25663219/
11 Francis V., Salinas Khalid, Malik Honorio, T.Benzon. 2008. Raj’s Practical Management of Pain (Fourth Edition), Chapter 44 – Local Anesthetics for Regional Anesthesia and Pain Management. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B9780323041843500479
12 Migraine Disorders®. 11.6.2021. What is Migraine Disorder? Video. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=z33o15a059I
13 William A. Catterall, Sulayman Dib-Hajj, Miriam H. Meisler and Daniela Pietrobon. 2008. Inherited Neuronal Ion Channelopathies: New Windows on Complex Neurological Diseases. Journal of Neuroscience. Saatavissa: https://www.jneurosci.org/content/28/46/11768
Sisareni (75v) on valittanut jo lähes puolen vuoden ajan ”kuinka naapuri tunkee hänen asuntoonsa lähes jatkuvasti jotain tupakalle tai huumelle haisevaa ja välillä hajuvesimäistä hajua.” Tämä aiheuttaa hänelle huimausta, mahakipua, välillä kovaakin ja jalat tuntuvat veteliltä, on närästystä eikä hän pysty kaikiajoin syömään ja on laihtunut (paino n. 40-41 kg. Hän on ihan varma, että siellä on joku mies, joka tupruttelee kiusatakseen häntä. Taloyhtiön isännöitsijän ja sihteerin mukaan siellä ei asu miestä ja nyt kun asukkaat ovat muuttaneet pois on siellä sisareni mukaan vieläkin se mies. Kaikki tavarat on viety pois. Kuitenkin hän selvästi kuule tämän liikkuvan asunnossa ja seuraavan aina siihen huoneeseen missä hän on ja työntää savua. Itsekin hän kyllä miettii miten se pystyy siihen ja arvelee, että sillä on jokin laite. Olisi mielenkiintoista tietää voiko tällainen johtua migreenistä tai jostain muusta. Olemme suvun kesken miettineet myös epilepsiaa tai dementiaa.
Hei, ja kiitos viestistäsi! Kyllähän vahvistuneet aistit sekä vatsaoireet ovat hyvin tyypillisiä migreenille, mutta yleensä migreeni voimistaa olemassa olevia asioita, ei kehitä sellaisia, joita ei ole. Pohtisin ehkä siis muitakin syitä. Tuntematta tilannetta niin tulee kuitenkin mieleen, että onko mahdollista että hajut ja miehen äänet kantautuvat jostain muualta päin taloa kuin epäillystä asunnosta?